Terveellisen ruuan kulutus on yleisempää vanhemmissa ikäryhmissä, ilmenee valtiotieteiden maisteri Antti Kähäri Turun yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessa. Sokerituotteiden ja alkoholittomien juomien kulutus on yleisempää nuoremmissa ikäryhmissä. Suurin notkahdus terveellisen ruoan kulutuksessa ja kasvu sokerituotteiden käytössä tapahtuu ruuhkavuosien aikaan.
Antti Kähäri tutki sosiologian väitöskirjassaan kasvisten, hedelmien ja marjojen, kalan, sokerituotteiden sekä alkoholittomien juomien kulutuksen muutoksia 1979–2017. Väestöryhmittäisiä eroja tarkasteltiin iän, syntymäkohortin, sosioekonomisen aseman ja sukupuolen kautta.
– Kasvisten ja hedelmien syönti on yleistynyt Suomessa viimeisten vuosikymmenten aikana. Tästä huolimatta suomalaisten ruokatottumukset ovat vielä kaukana suositelluista. Lisäksi ruokatottumusten terveellisyydessä on eroja riippuen esimerkiksi tuloista, koulutuksesta ja sukupuolesta, Kähäri sanoo.
Hedelmien ja kalan kulutuksen yleistyminen on ollut huomattavinta suurissa ikäluokissa, niiden kulutus yleistyi erityisesti yli 50 vuotta täyttäneiden keskuudessa. Yksi tutkijankin yllättänyt tulos oli se, että sukupuolten välinen ero kasvisten syönnissä on kasvanut entisestään.
– Myös miehet syövät nykyisin enemmän kasviksia kuin ennen, mutta naiset ovat kirineet vielä enemmän kasvisten syönnissä ja ero sukupuolten välillä on kasvanut, Kähäri sanoo.
Kähärin tutkimus osoitti kasvisten, hedelmien, marjojen sekä kalan osuuksien ruokamenoista kasvaneen tarkastelujaksolla.
– Ruokatottumukset ovat Suomessa kehittyneet monelta osin terveellisempään suuntaan, mutta ne ovat silti vielä kaukana ravitsemussuositusten suosittelemasta tasosta, Kähäri toteaa.
Aiempien tutkimusten mukaan nuori aikuisuus on määräävä aika arvojen ja tapojen erilaistumiseen. Ruokailutottumuksissa suurin muutos kohti terveellisempää tapahtui ikäluokan ylitettyä 50-vuoden iän. Kauimpana terveellisimmistä ratkaisuista oltiin ruuhkavuosien aikaan.
– Lapset oppivat syömään sitä, mitä heidän vanhempansa ostavat, mikä osoittaa tämän elämänvaiheen merkityksen seuraavan sukupolven ruokailutottumusten muodostumiselle, Kähäri sanoo.
Ruokatottumukset vaikuttavat monien kansantautien, kuten tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien ja syöpäsairauksien riskiin. Aiempien tutkimusten mukaan noin kolmasosaa näistä sairauksista voitaisiin välttää ravitsemuksellisilla muutoksilla. Lisäksi ruoan kulutus on yhteydessä kasvihuonepäästöihin.
Kähärin teki tutkimustyötään Eriarvoisuuden, interventioiden ja hyvinvointivaltion tutkimuksen tohtoriohjelmassa ja toteaakin, että ruokatottumukset ovat eriarvoisuuskysymys. Se todentui muun muassa Kähärin tutkiessa kalan kulutusta.
– Suomessa korkeampi tulotaso on yhteydessä suurempaan kalan kulutukseen: tulojen yhteys kalan kulutukseen on vahvistunut 2000-luvulla. Viimeisen data oli kerätty jo vuonna 2016, joten viime aikojen kalanhinnannousun vaikutukset eivät siinä vielä näy, mutta oletettavaa on, että suunta on pysynyt samana, Kähäri sanoo.
Tutkimus osoitti myös selkeitä ikään ja tulotasoon linkittyviä kulutustottumuksia. Ruokabudjetistaan eniten rahaa juomiin käyttivät ennen 1950-lukua syntyneistä suurituloisimmat, 1950-luvun jälkeen syntyneistä pienituloisimmat.
***
VTM Antti Kähäri esittää väitöskirjansa ”Long-term changes in the consumption of healthy and unhealthy foods: Exploring the roles of age, birth cohort, socioeconomic status, and gender” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 26.5.2023 klo 12.00 (Turun yliopisto, Educarium, Edu3-luentosali, Assistentinkatu 5, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Mari Niva (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Mikko Niemelä (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on sosiologia.
Väittelijän yhteystiedot: akakah@utu.fi
>> Väitöskirja on julkaistu sähköisenä
Tohtoriohjelma: Eriarvoisuuden, interventioiden ja hyvinvointivaltion tutkimuksen tohtoriohjelma (DPInvest)