Asiasana: sosiaalitieteiden laitos

Sosiaaliset suhteet muodostuvat eriarvoisesti luokkataustan mukaan jopa suhteellisen tasa-arvoisessa Suomessa, osoittaa Minna Tuominen väitöstutkimuksessaan. Erityisesti hyvinvointiin vahvasti yhteydessä oleva luottamus vaihtelee yhteiskuntaluokittain kasautuen korkeammin koulutettujen ja paremmin toimeentulevien luokkaan. Erityisen herkässä asemassa ovat alempien koulutus- ja tulotasojen ryhmiin kuuluvat sekä maahan muuttaneet henkilöt, jotka jäävät usein verrattain vähäisten sosiaalisten suhteiden varaan.

Turun yliopiston väestötieteen dosentille Ismo Söderlingille on myönnetty Väestötieteen edistäjä 2024 -palkinto.  Suomen Väestötieteen yhdistys myönsi palkinnon tunnustuksena hänen mittavasta urastaan väestöntutkimuksen edistäjänä niin akateemisesti kuin yhteiskunnallisesti.

Kaupungin ja yliopistojen vuorovaikutuksen ansiota ovat muun muassa kaupungin näkökulmasta strategisiin kysymyksiin tarttuva akateeminen tutkimus ja yliopiston näkökulmasta parempi ymmärrys kaupungista ja sen olosuhteista.

Lasten ja nuorten palveluihin etsitään tehokkaampia keinoja Suomen oloissa uudenlaisella tutkijoiden ja hyvinvointialueen ammattilaisten tutkimusyhteistyöllä. Turun yliopistossa johdetun tutkimuksen lippulaiva INVESTin ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueen yhteisen tutkimusohjelman perimmäisenä tavoitteena on löytää keinoja auttaa lapsia ja nuoria tutkitusti vaikuttavilla keinoilla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Kun palvelua tuottavia ihmisiä sekä rahaa on tarvetta niukemmin, on tehtävä vaikuttavampia päätöksiä. Näin kiteytyy Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n ja Turun yliopiston tiedekummien yhteisen Tutkimuksesta päätöksentekoon -seminaarin viesti. Kuulijoina olivat Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valtuutetut. Tutkijoiden puheenvuorot toivat esille toimenpiteiden pitkäkestoisuuden. Esimerkiksi lapsen ensimmäisinä elinvuosinaan kokema stressi altistaa vanhemmiten muistisairaudelle.

Lasten vuoroasuminen eli asumisjärjestely, jossa lapsi asuu vanhempien eron jälkeen lähes yhtä paljon kummankin vanhempansa luona, on yleistynyt useissa Euroopan maissa reilun parin vuosikymmenen aikana. Euroopan maiden välillä on kuitenkin suuria eroja vuoroasumisen yleisyydessä.

Hiiliveron kannatus on Pohjoismaissa asuvien keskuudessa muuhun Eurooppaan nähden korkeaa, havaitsi Jukka Sivonen Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa. Hän arvioi, että korkeampi kannatus liittyy Pohjoismaissa vallitsevaan vahvaan luottamukseen poliittisiin instituutioihin.