Hanna Mattilalla on laaja, monipuolinen kokemus kaupunkitutkimuksesta ja -kehittämisestä niin Suomesta kuin ulkomailta. Tutkimusjohtajan työn hän kokee sopivan itselleen täydellisesti.
Tutkijoihin on maailmanlaajuisesti vahva luotto ja heidän roolia yhteiskunnassa pidetään tärkeänä, osoittaa tuore tutkimus, johon osallistui lähes 72 000 vastaajaa 68 maasta. Tutkijoilta toivotaan aktiivista viestintää yleisölle ja yhteistyötä poliitikkojen kanssa. Lisäksi kansalaiset odottavat tutkijoilta enemmän panostusta köyhyyden vähentämiseen.
Lapsiin kohdistuva taloudellinen väkivalta on jäänyt Suomessa liian vähällä huomiolle, toteavat aiheeseen perehtyneet Turun yliopiston ja Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston tutkijat. Tietoa puuttuu siitä, kuinka yleistä taloudellinen väkivalta on, miten se ilmenee ja millaista apua lapset ja perheet tarvitsisivat selviytyäkseen.
Sijaishuollon ja nuorisopsykiatrian palvelut usein epäonnistuvat yhteisasiakkaiden kuntoutuksessa, paljastaa tuore tutkimus. Palveluista huolimatta monet nuoret eivät pääse kohti itsenäistä ja hyvinvoivaa elämää. Yhteiskunnalle seuraukset ovat mittavat: 25-vuotiaaksi mennessä yhteisasiakkaina olevien nuorten palveluihin on panostettu keskimäärin 375 000 euroa enemmän kuin ikätovereilla, mutta siihen mennessä kertyneet vuosiansiot ovat jääneet keskimäärin 65 prosenttia pienemmiksi ja työkyvyttömyyseläke- ja etuusmenot 45 000 suuremmiksi kuin ikätovereilla.
Tutkijat ovat kehittäneet uuden vuorovaikutteisen työkalun eriarvoisuutta kuvaavien tekijöiden tarkasteluun. Työkalu antaa toimittajille, poliittisille päättäjille, tutkijoille ja data-analyytikoille mahdollisuuden tutkia eriarvoisuuksien käyttäen apuna havainnollisia keinoja sekä ymmärtää ilmiötä aiempaa tarkemmin.
Sosiaaliset suhteet muodostuvat eriarvoisesti luokkataustan mukaan jopa suhteellisen tasa-arvoisessa Suomessa, osoittaa Minna Tuominen väitöstutkimuksessaan. Erityisesti hyvinvointiin vahvasti yhteydessä oleva luottamus vaihtelee yhteiskuntaluokittain kasautuen korkeammin koulutettujen ja paremmin toimeentulevien luokkaan. Erityisen herkässä asemassa ovat alempien koulutus- ja tulotasojen ryhmiin kuuluvat sekä maahan muuttaneet henkilöt, jotka jäävät usein verrattain vähäisten sosiaalisten suhteiden varaan.
Turun yliopiston väestötieteen dosentille Ismo Söderlingille on myönnetty Väestötieteen edistäjä 2024 -palkinto. Suomen Väestötieteen yhdistys myönsi palkinnon tunnustuksena hänen mittavasta urastaan väestöntutkimuksen edistäjänä niin akateemisesti kuin yhteiskunnallisesti.
Kaupungin ja yliopistojen vuorovaikutuksen ansiota ovat muun muassa kaupungin näkökulmasta strategisiin kysymyksiin tarttuva akateeminen tutkimus ja yliopiston näkökulmasta parempi ymmärrys kaupungista ja sen olosuhteista.