Sosiaalityön yliopistonlehtori Teija Karttunen kilpailee artikkelillaan "Kannattelu ja vaurioituminen naisten päihdeongelmien sävyttämissä läheissuhteissa" Koneen Säätiön jakamasta Vuoden Tiedekynä -palkinnosta.
Korjaava työyhteisösovitteluprosessi ja sovittelijoiden toiminta edistävät ristiriitatilanteiden ratkaisua ja koettua työhyvinvointia, mutta aina sovitteluprosessin läpikäynti ei riitä ristiriidan ratkaisemiseksi. Asiaa väitöstyössään tutkineen Tuula Kaitsaaren mukaan sovittelutilanteiden jälkeen työhyvinvointi heikkeni erityisesti silloin, jos sovitteluun osallistuneet kokivat, ettei esihenkilö tukenut muutosta.
Suomen Akatemia myönsi Turun yliopiston Suomessa koordinoimalle Europan Social Survey -tutkimukselle 2,47 miljoonan euron tutkimusinfrastuktuurirahoituksen. ESS:n ohella rahoituksen sai myös FINStruct – integroidun rakennebiologian tutkimusinfrastruktuuri, jossa Turun yliopisto on yhtenä kumppanina. Turun osuus Suomen Akatemian tukisummasta on on reilu 83 000 euroa.
Professori Elina Kilpi-Jakonen johtama INVEST-tutkimuskeskuksen työryhmä on saanut 150 000 euron rahoituksen tutkimushankkeelleen Nuorten osallisuuden ympäristöt: Sosiaalisen osallistumisen, kiinnittymisen ja kansalaistoiminnan tekijät kulttuurisesti moninaisten nuorten kasvamisympäristöissä.
Suomen Akatemia on myöntänyt reilun 9 miljoonan euron jatkorahoituksen Eriarvoistumisen, interventioiden ja hyvinvointiyhteiskunnan tutkimuksen lippulaiva INVESTille. Rahoituskausi ulottuu vuoteen 2026. Väliarvioinnin tehnyt kansainvälinen arviointipaneeli totesi lippulaivan toiminnan erinomaiseksi ja erittäin tulokselliseksi todeten samalla tulevaisuuden suunnitelmien olevan lupaavia.
Mitä keskeiset politiikan numerot pitävät sisällään ja miten niitä käytetään? Näihin kysymyksiin etsitään vastausta dosentti Hanna Ylöstalon johtamassa Numeroiden voima: Tiedon kvantifiointi hallinnan muotona politiikassa ja politiikan uutisoinnissa (NuVo) -tutkimushankkeessa, joka sai Helsingin Sanomain Säätiön joulukuun jaon suurimman apurahan, 190 000 euroa.
Valtio on viime vuosikymmeninä vähentänyt asuntopoliittisia toimiaan Suomessa. Asiaa väitöstutkimuksessaan selvittäneen Hanna Kettusen mukaan Suomessa asuntopolitiikan odotetaan olevan neutraalia: valtio ei saa suosia yhdenlaista asumista muiden kustannuksella. – Tärkeänä pidetään myös sitä, että asuntopoliittiset toimet suunnataan auttamaan niitä kotitalouksia, jotka eivät pysty hankkimaan markkinaehtoista asumista, Kettunen sanoo.
Äitien kokemusten mukaan korona-arki ja sulkutoimenpiteet keväällä 2020 hämärsivät niin työ- ja perhe-elämän väliset rajat kuin roolitkin. Äidit kuitenkin erosivat toisistaan siinä, millaisia strategioita heillä ja heidän perheillään oli käytettävissään työn ja perheen välisten rajojen hallintaan. Erityisesti perheissä, joissa hoivavastuiden jako oli ollut epätasaista jo ennen covid-19-pandemiaa, ja joissa vain äiti siirtyi etätöihin, äidit kokivat päävastuun lisääntyneestä lastenhoidosta kasautuvan heidän harteilleen.
Vanhempien matalilla resursseilla ja muilla perheen hyvinvointia koettelevilla tekijöillä saattaa olla kielteisempiä seurauksia lasten kehitykseen ja hyvinvointiin, jos tekijät kasautuvat samoihin perheisiin. Näin toteaa valtiotieteiden maisteri Sanni Kotimäki Turun yliopistoon tekemänsä väitöstutkimuksen pohjalta.
Hyvinvointivaltioiden on katsottu muuttuvan hitaasti, ja myös suomalaista sosiaaliturvaa on enimmäkseen uudistettu vähän kerrallaan. Asiaa väitöstutkimuksessaan tarkastellut valtiotieteiden maisteri Sampo Varjonen osoitti, että poikkeuksellisissa olosuhteissa suuretkin muutokset ovat silti mahdollisia.