Sekä vaativia lastensuojelun että mielenterveydenhoidon palveluja kaipaavat nuoret päätyvät nykyisten yhteiskunnan tukitoimien väliinputoajiksi. Ongelmana on muun muassa eri palvelujen pirstaleisuus. Turun ja Itä-Suomen yliopistojen sekä Turun ammattikorkeakoulun yhteinen LANUPS-hanke etsii keinoja yhteistyön lisäämiseen ja sitä kautta parempaan auttamiseen.
Ulkonäköön liittyvät normit ovat tiukempia naisille kuin miehille. Valtiotieteiden maisteri Erica Åbergin Turun yliopistoon tekemä väitöstutkimus haastaa suomalaisessa keskustelussa usein korostetun luonnollisuuden ja vaatimattomuuden normin ulkonäköön panostamisessa. Åberg osoittaa, että naisten oletetaan panostavan ulkonäköönsä eri tavoin kuin miesten ja samalla heidän oletetaan nauttivan palkattomasta ulkonäkötyöstä ja laajentavan tätä työtä koskemaan jopa lapsiaan.
Dosentti, sosiologian yliopistonlehtori Hanna Ylöstalo on työryhmineen saanut Koneen Säätiöltä 274 800 euron apurahan tutkimushankkeelleen Tasa-arvoa taloustietoon, feminismiä finanssipolitiikkaan – feministisen tiedon ja politiikan jännitteet strategisessa valtiossa. Suomen historian ja sosiaalityön oppiaineden yhteishanke lasten köyhyyskokemuksista sai 436 300 euron apurahan. Tohtorikoulutettava Annu Perälä sai uuteen, ilmastonmuutosta koskevaan tutkimushankkeeseensa 95 000 euron apurahan.
Suomen eläkepolitiikalle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet melko hyvin. Eläkettä edeltävään aikaan verrattuna toimeentulo säilyy eläkkeelle siirryttäessä kohtuullisena ja pienituloisilla toimeentulo hieman nousee. Osalla eläkeläisistä köyhyys on kuitenkin pitkäkestoista, ilmenee Juha Rantalan Turun yliopiston tekemästä, pitkän aikavälin rekisteritietoja hyödyntävästä väitöskirjasta.
Mitä tutkittua tietoa meillä on koronan vaikutuksesta eriarvoistumiseen? Sitä sosiologian yliopistonlehtori Hanna Ylöstalo, erikoistutkija Satu Helske ja tohtorikoulutettava Henri Koskinen ovat selvittäneet syksyn ajan. Kahden viikon välein he ovat lähettäneet valtioneuvoston kansliaan teemaan sopivista tutkimuksista yhteenvedon sekä oman arvionsa niiden tieteellisestä pätevyydestä. Tietopaketti auttaa päättäjiä heidän työssään.
Me elämme niin suurten mullistusten äärellä, etteivät perinteinen politiikan keskustelu ja tapa hoitaa asioita riitä. On uskallettava irrottautua perinteestä, poistaa mielikuvitukselta rajat ja kuvitella utopioita. Näin näkee viiden tutkijan ryhmä, joka aikoo neljässä vuodessa etsiä erilaisia poliittisen mielikuvituksen tiloja, tutkia niitä ja kehittää työn pohjalta työkaluja poliittisen mielikuvituksen ruokkimiseen.
Uudet opiskelijalähettiläät ovat aloittaneet kautensa Turun yliopiston esittelijöinä. Yhteiskunatieteellisen tiedekunnan opiskelijalähettiläinä toimivat Silva Järvinen ja Maria Rajala.
Omien kehontoimintojen arkinen mittaaminen on jännitteistä ja ristiriitaista toimintaa, ilmenee valtiotieteiden maisterin Harley Bergrothin Turun yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessa. – Teknologia on aina enemmän kuin vain passiivinen väline, sillä se konkreettisesti muuttaa toiminta- ja ajattelutapojamme, Bergroth sanoo.
Iranilaiset maahanmuuttajanaiset tarvitsevat paljon neuvoja ja tukea integroituakseen suomalaiseen yhteiskuntaan. Asia paljastuu Riti Esbergin Turun yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessa. Tutkimuksen mukaan naisten onnistunut integroituminen edellyttää monia pitkäjänteisiä kotouttamistyön tukitoimia, joissa painopiste on naisten elämänhallinnan ja omatoimisuuden tukemisessa sekä yhteiskunnallisen osallisuuden lisäämisessä.
Valtaosa suomalaislapsista on tyytyväisiä elämäänsä, mutta moni lapsi kantaa huolta perheen toimeentulosta, ilmenee Children’s Worlds -raportista. Suomalaislasten materiaalinen hyvinvointi on korkeaa, mutta se ei takaa emotionaalista hyvinvointia. Monet suomalaislapset kokevat fyysistä ja psyykkistä puutetta, merkittävä osa heistä kokee myös turvattomuutta koulussa.