Me elämme niin suurten mullistusten äärellä, etteivät perinteinen politiikan keskustelu ja tapa hoitaa asioita riitä. On uskallettava irrottautua perinteestä, poistaa mielikuvitukselta rajat ja kuvitella utopioita. Näin näkee viiden tutkijan ryhmä, joka aikoo neljässä vuodessa etsiä erilaisia poliittisen mielikuvituksen tiloja, tutkia niitä ja kehittää työn pohjalta työkaluja poliittisen mielikuvituksen ruokkimiseen.
Publicumin ala-aulaan kokoontunut tutkijajoukko on innoissaan. Sosiologian professori Suvi Salmenniemi, yliopistonlehtori Hanna Ylöstalo sekä erikoistutkijat Harley Bergroth, Inna Perheentupa ja Pilvi Porkola kertovat toinen toistensa lomaan uudesta, Suomen Akatemian rahoittamasta tutkimushankkeesta Poliittinen mielikuvitus ja vaihtoehtoiset tulevaisuudet, tuttavallisemmin POLIMAsta.
POLIMA sai alkunsa tutkijoiden halusta katsoa ihmisten arkipäivän utopioita. Missä ja millä tavoin ihmiset pyrkivät tavoittelemaan parempaa maailmaa?
– Mitkä ovat ne utooppiset projektit, jotka ovat vaihtoehtoina yhteiskuntamme peruspilareille: palkkatyölle, talouskasvulle ja kulutukselle, Salmenniemi sanoo.
Taustalla leijui ajatus poliittisen mielikuvituksen kuolemasta aikana, jolloin on ratkaistava suuria kysymyksiä: ilmastonmuutos, eriarvoistumiskehitys, kasvava polarisaatio.
– Tavoitteenamme on kartoittaa poliittisen ja yhteiskunnallisen toisinkuvittelun käytäntöjä. Niiden avulla voimme elävöittää sekä julkista poliittista mielikuvitusta että sosiologian metodologista ja teoreettista mielikuvitusta, Salmenniemi sanoo.
Utooppista ajattelua on ruokittava
Salmenniemen mukaan perinteinen politiikka ei salli utooppista ajattelua.
– Kun Sanna Marin nosti esille 6-tuntisen työpäivän, se tyrmättiin heti turhana haihatteluna. On kuitenkin tärkeää ylläpitää ajatusta, että voimme muuttaa asioita. Me yritämme avata keskustelutilaa vaihtoehdoille ja toisenlaisten tulevaisuuksien kuvittelulle, Salmenniemi sanoo.
POLIMAn tavoitteena on, ettei yllättävämpiäkään ehdotuksia tyrmätä heti vaan poliittista mielikuvitusta pikemminkin ruokitaan.
– Suomi on ruohonjuurivaikuttamisen luvattu maa. Meillä on yhteenliittymiä, jotka yhdessä kuvittelevat parempaa maailmaa ja rakentavat omaa arkeaan. Haluamme nähdä poliittisen toimijuuden uudella tavalla. Ylöstalo sanoo.
– Haluamme laajentaa sosiologista mielikuvitusta. Emme halua kuvata vain, mitä on, vaan myös sitä, miten voisi olla toisin. Toimia yhteiskunnallisen muutoksen sytykkeenä, professori Suvi Salmenniemi (kesk.) kuvaa omaa ja Inna Perheentuvan (vas.), Pilvi Porkolan, Hanna Ylöstalon ja Harley Bergrothin tutkimushankkeen tavoitetta.
Piilossa oleva yhteiskunnallinen toimijuus nostetaan esille
– Me etsimme yhteiskunnallista toimijuutta, jota ihmiset eivät välttämättä itse miellä sellaiseksi. Etsimme kuvittelun ja politiikan tiloja, jotka ei ole ilmeisiä, Salmenniemi jatkaa.
Aivan nollasta ei tarvitse aloittaa, sillä poliittinen murros on jo meneillään. Tutkijat ovat jo etsineet erilaisia ryhmiä, jotka tavoittelevat jo nyt toisenlaista maailmaa, mutta usein perinteisestä poliittisesta toiminnasta poikkeavalla tavalla. Yksi selkeä ryhmä on jo noussut esille.
– Ensimmäisenä haastattelemme taiteilijoita ja taiteilijayhteisöjä. Taiteessa on paljon pohdittu utopioita. Meitä kiinnostaa miten taiteilijat toteuttavat utopioita taiteessaan ja millaista muutosta he hakevat, Porkola sanoo.
Tutkijoiden suunnitelmissa onkin matkustaa muutamaan taiteilijayhteisöön ja etnografisen havainnoinnin avulla tutkia niissä ilmenevää poliittista mielikuvitusta. Myöhemmin samaa tehdään muiden ryhmien keskuudessa.
Tutkijat haluavat myös innostaa ihmiset unelmoimaan paremmasta maailmasta. Ensi syksynä vuorossa on kaikille avoimia työpajoja, joissa herätellään utooppista ajattelua.
Tutkimus haastaa myös tutkijat toimimaan uudella tavalla. Sosiologisten menetelmien rinnalle otetaan taiteilijoilta lainattavia menetelmiä, etnografista havainnointia tehdään aina pareina, työtä tehdään rinnakkain, tutkimusta työstetään kollektiivina.
– Toivon, että neljän vuoden kuluttua me voimme ehdottaa, miten utooppista ajattelua voi opettaa ja kehittää, Porkola sanoo.
Erja Hyytiäinen
