Perustulon saaminen lisäsi perustulokokeiluun osallistuneiden äänestysaktiivisuutta kunnallisvaaleissa keskimäärin kolmella prosenttiyksiköllä. Perustulon saaminen myös kasvatti luottamusta omiin yhteiskunnallisiin vaikutusmahdollisuuksiin.
Ennakoinnin ja tulevien sukupolvien huomioimisen tulisi olla vahvemmin osa suomalaista lainvalmistelua. Näin todetaan valtioneuvoston tulevaisuusselonteon toisen osan tueksi tehdyssä tutkimuksessa, joka tarkasteli ennakointitoimintaa sekä tulevien sukupolvien edustamista ja oikeuksia lainvalmistelussa Suomessa ja kansainvälisesti. Tutkimuksen tekivät Turun yliopiston ja Åbo Akademin tutkijat.
Eduskuntatutkimuksen keskus on suomalaista demokratiaa, parlamentarismia, eduskuntaa ja Euroopan integraatiota tutkiva yksikkö. Tutkimuksen ohella keskuksen tutkijat hoitavat aktiivisesti yhteiskunnallista palvelutehtävää mm. toimimalla tiedotusvälineissä asiantuntijakommentaattoreina yhteiskunnallista vallankäyttöä ja politiikkaa koskevissa asioissa.
Me elämme niin suurten mullistusten äärellä, etteivät perinteinen politiikan keskustelu ja tapa hoitaa asioita riitä. On uskallettava irrottautua perinteestä, poistaa mielikuvitukselta rajat ja kuvitella utopioita. Näin näkee viiden tutkijan ryhmä, joka aikoo neljässä vuodessa etsiä erilaisia poliittisen mielikuvituksen tiloja, tutkia niitä ja kehittää työn pohjalta työkaluja poliittisen mielikuvituksen ruokkimiseen.
Satakunnassa kokeiltiin syyskuussa uudenlaista verkossa toteutettavaa kansalaiskeskustelua, jossa asukkaat pohtivat maakunnan tulevaisuutta. Keskustelun seurauksena erityisesti koulutuksen painoarvo maakunnan kehittämistavoitteena lisääntyi. Kokeilun tuloksia hyödynnetään maakunnan pitkän aikavälin kehittämisessä osana Satakunta-strategiaa.
Ratkaistaanko ilmastonmuutos järjellä vai tunteella? Miten tulevat sukupolvet voidaan huomioida demokraattisessa päätöksenteossa? Miten kansalaisten ja päättäjien poliittiset aikakäsitykset eroavat? Muun muassa näihin kysymyksiin haetaan vastausta Turun yliopiston PALO-tutkimushankkeen kaikille avoimella luentosarjalla.
Maaliskuun lopussa Unkarin pääministeri Viktor Orbán sai käytännössä yksinvaltiuden. Maassa astui voimaan poikkeuslaki, joka antaa oikeistolaiselle Fidesz-puolueelle vallan tehdä päätöksiä ohi parlamentin. Laille ei asetettu opposition tahdosta huolimatta takarajaa.