Mitkä ovat suomalaisen demokratian kipukohtia ja miten ne voidaan ratkaista? Kysymyksiin on haettu vastauksia suuren tutkijajoukon voimin. Tulokset on koottu politiikkasuosituksiksi, jotka tutkijat julkaisevat kaikille avoimessa verkkotilaisuudessa keskiviikkona 1.9.
Ilmastopolitiikan päättäjät ovat saaneet tuekseen kansalaisraadin puntaroidut näkemykset ilmastotoimista. Turun yliopiston tutkijoiden toteuttama kansalaisraati työsti julkilausuman, joka toimitettiin ympäristöministeriöön sekä hallituksen nimittämälle ympäristöpolitiikan pyöreälle pöydälle, jonka tehtävänä on luoda näkymä siitä, miten Suomessa voidaan siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti vuoteen 2035 mennessä.
Turun yliopiston tutkimuksessa selvitettiin kansalaiskeskustelun ja koeasetelman avulla asiantuntijatiedon vaikutusta kansalaisten mielipiteisiin koronatoimista. Asiantuntijoiden kuulemisen järjestyksellä ei ollut suurta vaikutusta, mutta jälkimmäisenä keskustelupäivänä kuultujen asiantuntijoiden vastauksia arvioitiin myönteisemmin. Selkeä ero näyttäytyi siinä, että koronatoimissa suosituksia pidettiin rajoituksia hyväksyttävämpinä.
Satakunnassa kokeiltiin syyskuussa uudenlaista verkossa toteutettavaa kansalaiskeskustelua, jossa asukkaat pohtivat maakunnan tulevaisuutta. Keskustelun seurauksena erityisesti koulutuksen painoarvo maakunnan kehittämistavoitteena lisääntyi. Kokeilun tuloksia hyödynnetään maakunnan pitkän aikavälin kehittämisessä osana Satakunta-strategiaa.
Ratkaistaanko ilmastonmuutos järjellä vai tunteella? Miten tulevat sukupolvet voidaan huomioida demokraattisessa päätöksenteossa? Miten kansalaisten ja päättäjien poliittiset aikakäsitykset eroavat? Muun muassa näihin kysymyksiin haetaan vastausta Turun yliopiston PALO-tutkimushankkeen kaikille avoimella luentosarjalla.