Ilmastopolitiikan päättäjät ovat saaneet tuekseen kansalaisraadin puntaroidut näkemykset ilmastotoimista. Turun yliopiston tutkijoiden toteuttama kansalaisraati työsti julkilausuman, joka toimitettiin ympäristöministeriöön sekä hallituksen nimittämälle ympäristöpolitiikan pyöreälle pöydälle, jonka tehtävänä on luoda näkymä siitä, miten Suomessa voidaan siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti vuoteen 2035 mennessä.
Viime vuosina useissa Euroopan maissa on järjestetty ilmastopolitiikkaa koskevia kansalaiskeskusteluja, joissa tavalliset kansalaiset ovat tuottaneet päättäjille ratkaisuja ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Tunnetuimpia esimerkkejä ovat Iso-Britannian ja Ranskan yli sadan hengen kansalaiskokoukset. Huhtikuussa toteutettu kansalaisraati oli ensimmäinen kansallisen tason ilmastoaiheinen raati Suomessa ja siihen osallistui 33 satunnaisesti valittua kansalaista.
– Erityisesti ilmastopolitiikassa kansalaiskeskustelut ovat tärkeä työkalu, sillä monet ilmastotoimet vaikuttavat kansalaisten arkeen. On hienoa olla mukana tarjoamassa kansalaisille mahdollisuus laajasti tutustua aiheeseen, keskustella ja näin vaikuttaa päätöksentekoon, Turun yliopiston valtio-opin professori Maija Setälä sanoo.
– Ilmastotoimien arvioinnissa kansalaiset voivat tunnistaa niiden vaikutuksia eri väestöryhmiin ja luoda ratkaisuehdotuksia, jotka koetaan hyväksyttävinä. Raatiin kuului paljon ennakkovalmistautumista, mutta toisaalta myös julkilausuma on monipuolinen ja huolella punnittu, ympäristöministeriön erityisasiantuntija Heta-Elena Heiskanen kertoo toimeksiannon taustoista.
Vaikuttamismahdollisuus motivoi mukaan
Haastatellut raatilaiset päättivät lähteä mukaan kansalaisraatiin, sillä he näkivät sen ainutlaatuisena mahdollisuutena vaikuttaa päätöksentekoon ja tuoda omaa näkökulmaansa esiin.
– Ilmastoasiat ovat tärkeitä, mutta myös monimutkaisia. Halusin tuoda esiin niiden ihmisten näkökulmaa, joilla ei ole aina mahdollista osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun tai varaa muuttaa arkeaan, kansalaisraadin jäsen, taipalsaarelainen Marja Tiitto kertoo.
– Lähdin mukaan, sillä halusin vaikuttaa päätöksiin. Ratkaisujen pitää olla sellaisia, että meillä myös täällä syrjäseudulla on mahdollista elää ja toimia, Joni Haapasaari Ivalosta jatkaa.
Kansalaisraadin kokoaminen käynnistyi kyselystä, joka lähetettiin satunnaisesti valitulle 8000 suomalaisille. Vapaaehtoisia raatilaisia oli 174, ja heidän joukostaan tutkijat muodostivat raadin kiintiöinnin perusteella.
– Tavoitteenamme oli muodostaa noin 40–50 hengen moninainen raati, jonka kokoonpano heijasteli mahdollisimman hyvin Suomen väestöä ennalta määrättyjen perusteiden, eli iän, sukupuolen, asuinmaakunnan ja koulutustaustan suhteen, Setälä toteaa.
Raatiin valituista osallistumisensa vahvisti 37 henkilöä, ja heistä raatiin osallistui 33 henkilöä.
–Itse luin raadista ensimmäistä kertaa iltapäivälehdestä. Silloin vähän epäilin, että ketähän sinne kutsutaan. Oli kuitenkin iloinen yllätys, kun kysely tuli yllättäen postiluukusta, kansalaisraadin jäsen Haapasaari kertoo.
Keskustelun kautta yhteisymmärrykseen
Raadin kolmipäiväisen työskentelyn tarkoituksena oli arvioida keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaan kuuluvien ilmastotoimien oikeudenmukaisuutta ja vaikuttavuutta. Ilmastosuunnitelmaa päivitetään parhaillaan viemään Suomea kohti hiilineutraaliustavoitetta vuonna 2035. Raadin keskustelun pohjana oli ympäristöministeriön laatima 14 kohdan toimenpidelista mahdollisista kuluttajia koskevista päästövähennystoimista, jotka liittyivät liikenteeseen, ruokaan ja asumiseen.
Raadin työskentely koostui asiantuntijoiden kuulemisesta, koko ryhmän keskusteluista ja pienryhmätyöskentelystä.
Raadissa noudatettiin puntaroivan kansalaiskeskustelun menettelytapoja, joilla pyritään lisäämään yhteisymmärrystä kannustamalla kansalaisia perustelemaan omat näkemyksensä ja olemaan myös avoimia toisenlaisille näkemyksille.
–Työskentely oli hirmu keskustelevaa, ja etenkin pienryhmissä saatiin muodostettua koko pienryhmän yhteinen näkemys. Keskustelut myös avasivat silmiä ihmisten erilaisille lähtökohdille, Tiitto sanoo.
Myös vastakkaisia näkökulmia mahtui mukaan. Keskustelun kautta raatilaisille tarjoutui mahdollisuus pohtia omia näkemyksiään ja verrata niitä asiantuntijatietoon sekä muiden raatilaisten ajatuksiin.
–Välillä oli vähän vaikea ymmärtää muiden mielipiteitä. Keskustelu oli kuitenkin asiallista ja kun kuuli, miten hyvin muut perustelivat oman näkökulmansa, niin pystyi ottamaan myös heidän ajatuksensa vakavasti, Haapasaari sanoo.
Lopputulos on raadin yhteinen kannanotto
Raadin lopputuloksena oli raatilaisten itsensä laatima neljäsivuinen julkilausuma, josta äänestettiin työskentelyn lopuksi. Julkilausuman hyväksymistä kannatti 30 raatilaista, kahden äänestäessä tyhjää ja yhden ollessa poissa. Julkilausumaan jätettiin kaksi eriävää mielipidettä.
Julkilausuma sisältää ehdotettujen 14 toimenpiteen kommentoinnin lisäksi raadin yleisiä huomioita kuluttajiin kohdistuvista ilmastotoimista ja niiden oikeudenmukaisuudesta. Raadille oli tärkeää muun muassa se, että uuden ilmastosuunnitelman toimissa otetaan huomioon toimien taloudelliset vaikutukset yksilöihin ja eri sosioekonomisiin ryhmiin sekä alueellinen tasa-arvo. Raadin mukaan asumisen ja toiminnan pitäisi olla mahdollista joka puolella Suomea myös jatkossa.
Yleisissä huomioissa raati toi esiin myös verovarojen ohjaamisen julkishallinnossa ja kunnissa ilmastoystävälliseen liikenteeseen, asumiseen ja ruokaan sekä informaatio-ohjauksen tärkeyden, jotta kaikilla kansalaisilla olisi käytettävissään riittävästi tietoa ilmastotoimien taloudellisista vaikutuksista ja esimerkiksi erilaisista tuista ja vähennyksistä.
Viikonlopun keskustelu kirvoitti raatilaisilta myös ideoita uusiksi ilmastotoimiksi ja nykyisten toimien kehittämiseksi, kuten romutuspalkkion ulottaminen käytetyn sähköauton hankintaan ja energiatehokkuusremontteihin korvamerkittävä ”eko-kotitalousvähennys”.
Kansalaiset mukaan päätöksentekoon
Raadin julkilausuma lähetettiin eteenpäin ympäristöministeriöön sekä ilmastopolitiikan pyöreään pöytään, joka käsitteli sitä toukokuussa. Raadin tulosten käsittely jatkuu seuraavaksi ilmastosuunnitelman laadinnan tueksi asetetussa virkamiestyöryhmässä, jossa on edustus useasta ministeriöstä. Raadin julkilausuma tullaan myös dokumentoimaan osaksi keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa. Suunnitelman luonnos valmistuu kesällä, ja se annetaan selontekona eduskunnalle syksyllä 2021.
Raatilaiset toivovat, että heidän työnsä vaikuttaisi todella päätöksentekoon.
– Toivoisin, että päättäjät lukisivat julkilausuman ajatuksella ja ottaisivat huomioon suomalaisten huolet, Haapasaari sanoo.
Sekä tutkija että haastatellut raatilaiset uskovat, että kansalaisraadeista voi olla hyötyä päätöksenteon tukena myös jatkossa. Päätöksenteon teemojen pohtiminen tuo kansalaisia lähemmäs päätöksentekoa, ja saa heidän ääntään kuuluviin.
–Tämän kokemuksen perusteella uskon, ilmastopolitiikassa voisi jatkossakin hyödyntää kansalaisraateja ja muita puntaroivan kansalaiskeskustelun menettelytapoja. Kansalaiskeskusteluissa voisi pureutua ongelmiin vielä syvällisemmin ja myös kehittää uusia ratkaisuja ilmastotoimiksi, professori Setälä sanoo.
– Toivon, että tällaiset keskustelut tarjoavat uusia ajatuksia päättäjille siitä, mikä on järkevää ja oikeudenmukaista kansalaisten näkökulmasta. Suosittelen kansalaisraatiin osallistumista muille, siellä voi vaikuttaa omilla mielipiteillä ja kuulla uusia ajatuksia. Keskustelu on aina hyväksi, Tiitto summaa.
Kansalaisraadin tilasi ilmastopolitiikan pyöreä pöytä yhdessä ympäristöministeriön kanssa, ja sen toteutti Turun yliopiston tutkimusryhmä Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa -hankkeesta (PALO). Tutkijoiden laatima loppuraportti kansalaisraadista ilmestyy kesäkuun 2021 lopussa. Lue lisää kansalaisraadista sen verkkosivulta.
Lisätietoa
professori Maija Setälä, Turun yliopisto, p. 029 450 2737, maija.setala@utu.fi
erityisasiantuntija Heta-Elena Heiskanen, ympäristöministeriö, p. 0295 250 380, heta-elena.heiskanen@ym.fi
kansalaisraadin osallistujien haastattelupyynnöt: koordinaattori Mari Taskinen, Turun yliopisto, p. 040-7020718, mari.taskinen@utu.fi