Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirjatutkimus osoittaa, että Suomessa yleisimmin käytetty koronarokote aktivoi elimistössä T-soluvälitteisen puolustusreaktion, joka tehoaa hyvin myös muuntuneisiin virusvariantteihin ja antaa todennäköisesti suojaa vakavaa tautimuotoa vastaan.
Koronapandemia toi elämäämme uuden sairauden, joka käynnisti välittömästi sekä diagnostiikan, hoidon että pian myös rokotteiden kehittämistyön. Koska pandemia saavutti Suomen astetta hitaammin, hoidossa voitiin nopeasti hyödyntää uusi osaaminen. Turun yliopistollinen keskussairaala (Tyks) ja Turun yliopisto toimivat tässä saumatta yhteen.
Koronapandemia on osoittanut, että hoitotyön osaaminen on Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vakaalla pohjalla. Tavat, joilla pandemiassa täytyy toimia, rokotusosaamisesta ja eristyskäytänteistä aina tehohoitoon osataan hyvin. Myös hygieniaosaaminen ja -ymmärrys ovat korostuneet entisestään. Tämä kertoo samalla suomalaisen hoitotyön vahvuuksista.
Koronarokote antaa kestävän suojan koronavirusmuunnosten aiheuttamalta vakavalta taudilta T-solujen avulla, osoittaa Turun yliopistossa tehty väitöskirjatutkimus.
Turun yliopiston tutkijoiden toteuttamasta kyselytutkimuksesta käy ilmi, että yli puolet suomalaisista kokee Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan lisänneen heidän huoltaan ilmastonmuutoksesta. Samalla 65 prosenttia vastaajista pitää venäläisestä tuontienergiasta irtautumista tärkeänä syynä vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
Yksinäisyyttä kokevien osuus on yli kolminkertaistunut vuosien 2016 ja 2022 välillä, osoittaa Turun yliopiston tuore tutkimus. Jyrkintä kasvu on ollut alle 30-vuotiailla.
COVID-19-pandemialla on tunnetusti ollut merkittävä vaikutus yksilöiden hyvinvointiin maailmanlaajuisesti. Vastikään julkaistu Turun yliopiston ja kansainvälisen tutkimusryhmän tutkimus tarkastelee COVID-19 pandemiaan liittyvän huolestuneisuuden ja ahdistuneisuuden sekä mielen vaeltelun ja unien emotionaalisen laadun välistä yhteyttä.
Suomalaiset suhtautuivat korona- ja influenssarokotuksiin liittyvässä viestinnässä myönteisemmin viesteihin, jotka perustuivat tilastolliseen tietoon kuin viestintään, joka nojaa muiden ihmisten kokemuksiin, osoittaa tuore tutkimus. Kumpikaan viestintätapa ei kuitenkaan vähentänyt rokote-epäröintiä.
Tutkijoiden kehittämällä algoritmilla voidaan tarkasti ennustaa sairaalahoidossa olevien koronapotilaiden kuolemanriskiä riippumatta potilaan rokotusstatuksesta tai virusvariantista.
Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen käyttö väheni 28 prosentilla COVID-19-pandemian alussa, osoitti Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen toteuttama laaja kansainvälinen kirjallisuuskatsaus. Merkittävin muutos tapahtui kiireellisissä päivystyskäynneissä, jotka vähenivät keskimäärin 40 prosenttia.