COVID-19-pandemialla on tunnetusti ollut merkittävä vaikutus yksilöiden hyvinvointiin maailmanlaajuisesti. Vastikään julkaistu Turun yliopiston ja kansainvälisen tutkimusryhmän tutkimus tarkastelee COVID-19 pandemiaan liittyvän huolestuneisuuden ja ahdistuneisuuden sekä mielen vaeltelun ja unien emotionaalisen laadun välistä yhteyttä.
Vietämme suuren osan ajasta uppoutuneina sisäisiin kokemuksiimme – päivisin mielemme vaeltelee tai haaveilee ja öisin taas uneksimme. Vaikka koronan vaikutuksista ihmisten elämän eri osa-alueisiin on tehty paljon tutkimusta, emme ole vielä saaneet täydellistä kuvaa siitä, miten pandemia on muokannut ihmisten sisäisiä kokemuksia.
Kansainvälisen tutkijaryhmän Suomessa, Iso-Britanniassa ja Australiassa toteuttamassa tutkimuksessa pyrittiin ymmärtämään, miten huolestuneisuus COVID-19:stä liittyy mielenvaeltelun ja unien emotionaaliseen sisältöön.
Tutkimukseen osallistujilta kysyttiin päivittäin kahden viikon ajan miten huolestuneita ja ahdistuneita he olivat COVID-19 -pandemiasta. Lisäksi heitä pyydettiin sallimaan mielensä vaeltaa vapaasti 10 minuuttia joka ilta ja kirjaamaan, mitä heidän mielessään tapahtui sinä aikana. Osallistujat pitivät lisäksi unipäiväkirjaa ja raportoivat unensa heti aamulla herättyään.
Yli 3 000 raportin analyysi osoitti yhteyden sen välillä, miten paljon ihmiset olivat huolissaan COVID-19:stä tietyn päivän aikana ja mikä oli saman illan mielenvaeltelun emotionaalinen sävy. Päivinä, jolloin osallistujat ilmoittivat olevansa enemmän huolissaan COVID-19:stä, he kokivat myös enemmän negatiivisia ja vähemmän positiivisia tunteita mielenvaeltelun aikana.
Yksilölliset erot korostuvat
Yllättäen, ja toisin kuin aikaisemmissa tutkimuksissa, huoli COVID-19:stä tiettynä päivänä ei liittynyt unien emotionaaliseen laatuun tai lisääntyneeseen painajaisten määrään seuraavana yönä. Tutkijat havaitsivat kuitenkin, että niillä henkilöillä, jotka yleensä olivat enemmän huolissaan COVID-19:stä oli myös taipumus nähdä negatiivisempia unia.
Nämä tulokset viittaavat siihen, että päivittäisillä huolestuneisuuden vaihteluilla voi olla merkittävämpi rooli yksilön sisäisten kokemusten muokkaamisessa päivällä kuin yöllä.
– Nämä havainnot osoittavat, että vaikka päivällä kokemamme on yhteydessä uniimme, unien eroja näyttää selittävän pysyvämmät yksilölliset erot pikemminkin kuin se mitä tarkalleen ottaen tapahtuu päivän aikana. Tämä on tärkeää, koska nämä yksilölliset erot voivat selittää eroja mielenterveydessä ja hyvinvoinnissa, toteaa tohtori Pilleriin Sikka, tutkimuksen johtava tutkija Turun ja Stanfordin yliopistoista (Yhdysvallat).
Tutkijat tekevät nyt jatkotutkimusta ymmärtääkseen, voiko pandemialla olla pitkäaikaisia vaikutuksia ihmisten sisäisiin kokemuksiin. Jos olet kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, tutustu hankkeen verkkosivustoon:
> Mind-tutkimushanke
Tutkimus on julkaistu Emotion-tiedelehdessä 22.6.2023.
> Lue alkuperäinen julkaisu
Lisätietoja:
Pilleriin Sikka
pilsik@utu.fi / sikka@stanford.edu
