Koronavirustilanne on aiheuttanut digiloikan koko väestölle. Siinä missä uusi tilanne synnyttää muutoksia ja haasteita, se myös opettaa uusia työtapoja.
Tänä vuonna siitepölykaudesta tulee tavanomaista pidempi, sillä se on alkanut poikkeuksellisesti jo tammikuun alussa. Normaalisti siitepölykausi alkaa Suomessa helmi-maaliskuun vaihteessa, kun ensimmäiset siitepölyt kulkeutuvat Keski-Euroopasta Suomeen. Siitepölystä aiheutuva hengenahdistus ja yskä saattavat muistuttaa COVID-19-koronaviruksen oireita. Allergiaoireet on kuitenkin mahdollista erottaa virusoireista.
Turun yliopiston virologit ovat seuranneet uuden SARS-CoV-2-viruksen leviämistä tiiviisti jo vuodenvaihteesta lähtien. Turkulaislaboratorioihin ensimmäiset viruksen geenit saatiin helmikuussa, jolloin tämän noin 120 nanometrin kokoisen taudinaiheuttajan mysteerien selvittäminen saattoi alkaa.
Tutkijat yli 43 eri maasta selvittävät koronaviruksen vaikutusta ihmisten arkielämään kyselyllä, joka on käännetty kymmenille eri kielille. Tutkimuksen toteutuksesta Suomessa vastaavat Turun yliopiston tutkijat Pilleriin Sikka ja Jarno Tuominen.
Matemaattisen mallinnuksen avulla on mahdollista arvioida koronavirusepidemian kestoa ja voimakkuutta. Mallien pohjana on paitsi aiempaa tutkimusta, myös useita muuttuvia tekijöitä. Mallinnusta tehdään eri alojen asiantuntijoiden yhteistyönä.
Koronavirustartuntoja selvitetään geenimonistusmenetelmän avulla. Turun yliopistollisen keskussairaalan ylilääkäri ja virusopin dosentti Tytti Vuorinen kertoo, miten koronavirustesti toimii.