Pandemia on vaikuttanut päihteidenkäyttöön eri tavoin – samalla kun kokonaiskulutus vähenee, ongelmakäyttäjien tilanne pahenee. Päihdelääketieteen apulaisprofessori Solja Niemelä kertoo, miten päihteiden käyttöä ja kulutusta voidaan tutkia.
Yhdessätoista maassa tehdyn tutkimuksen mukaan suomalaisilla on ollut covid-19-pandemian aikana korkein luottamus valtiojohtoon ja terveydenhuoltoon. Luottamus on tutkimuksen mukaan tärkeä tekijä koronarajoituksiin sitoutumisessa.
Koronaviruksen aiheuttama covid-19-tauti vaikuttaa monin tavoin aivoihin ja hermostoon. Tutkijat ymmärtävät jo paremmin uuden taudin hermostovaikutuksia, mutta paljon on vielä hämärän peitossa.
Suomalaiset vanhemmat kokivat käyttäytymisterapeuttiseen menetelmään perustuvan Yhdessä selviydytään -verkkosivuston auttavan itseään ja lastaan koronahuolten hallinnassa ensimmäisen pandemiakevään aikana. Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen toteuttama sivusto avataan tänään nimettömään käyttöön. Suomen- ja ruotsin kieliversioiden rinnalle saadaan pian englannin, venäjän- ja japaninkieliset sisällöt.
Uusi kansainvälinen tutkimus osoittaa, että ulkoilman siitepölypitoisuuden nousun ja COVID-19-tartuntatiheyden välillä on yhteys, eli positiivinen korrelaatio. Siitepölylle altistuminen heikentää immuunijärjestelmän puolustusreaktiota tiettyjä kausiluonteisia viruksia vastaan. Ilmiö ei ole yhteydessä siitepölyallergiaan, vaan siitepölyaltistus itsessään voi heikentää kehon kykyä torjua viruksia.
Koronaviruspandemian ensimmäinen aalto sai suomalaiset sulkeutumaan koteihinsa, kun poikkeustilan julistamisen myötä ihmisten välinen kanssakäyminen supistettiin minimiin. Turun yliopiston tutkimuksessa seurattujen raskaana olevien naisten stressitaso nousi poikkeusaikana, mutta unen määrä ja laatu pysyivät yhtä hyvinä kuin ennen rajoituksia. Fyysinen aktiivisuus taas väheni pandemiarajoitusten alkaessa, mutta rajoitusten jatkuessa paikallaanoloaika alkoi vähentyä.
Koronakriisi on iskenyt erityisen kovaa koronakeväänä 2020 toiselta asteelta valmistuneeseen ikäluokkaan, paljastaa Turun yliopiston tuore tutkimus. Tästä ikäluokasta moni on nyt joko vailla työtä ammattiin valmistuttuaan tai aloittanut jatko-opintonsa etänä ja eristyksissä. Tutkijat vaativat kohdennettuja toimia tämän ikäluokan tilanteen helpottamiseksi ja painottavat, että nuorten kokemukset on huomioitava uusia poikkeusjärjestelyjä suunniteltaessa.
Lapsiperheissä kehitettiin erilaisia arjesta selviytymisen keinoja keväällä 2020, kun koronapandemian seurauksena kouluikäiset siirtyivät etäopetukseen ja päiväkoti-ikäisiä suositeltiin hoidettavan kotona. Myös monet vanhemmat ryhtyivät tekemään töitä etänä kotona. Turun yliopiston sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkijat havaitsivat lapsiperheiden käyttävän kolmentasoisia strategioita selvitäkseen yllättävästä tilanteesta.
Kysymys uniapneasta covid-19-infektion riskitekijänä on noussut esiin Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) ja Turun yliopiston tutkimuksessa pandemian ensimmäisen aallon potilaista. Kyseessä on ensimmäinen covid-19-pandemiasta julkaistu tutkimus, jossa epäily uniapneasta riskitekijänä nousee tärkeimmäksi havainnoksi.
Mitä tutkittua tietoa meillä on koronan vaikutuksesta eriarvoistumiseen? Sitä sosiologian yliopistonlehtori Hanna Ylöstalo, erikoistutkija Satu Helske ja tohtorikoulutettava Henri Koskinen ovat selvittäneet syksyn ajan. Kahden viikon välein he ovat lähettäneet valtioneuvoston kansliaan teemaan sopivista tutkimuksista yhteenvedon sekä oman arvionsa niiden tieteellisestä pätevyydestä. Tietopaketti auttaa päättäjiä heidän työssään.