5–8-vuotiaiden lasten vanhempien masennus- ja ahdistusoireet lisääntyivät merkittävästi keväällä 2020 verrattuna pandemiaa edeltäviin oiretasoihin. Oireiden lisääntymistä selittivät etenkin pandemiaan liittyvät vapaa-ajan rajoitukset. Vahempien kokemukset paljastuivat Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa. Muiden pandemia-ajan seurantatutkimusten kanssa yhtenevä tuore tutkimus viittaa siihen, että pienten lasten vanhemmat saattavat olla varsin haavoittuvaisia pandemiaan liittyville tiukoille rajoitustoimille.
Vanhempien hyvinvointiin kohdistunutta ja varsinkin toistomittaukseen – eli samoihin henkilöihin ennen pandemiaa ja pandemian aikana kohdistunutta – tutkimusta on tehty vain vähän. Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa vanhempien oireilua on seurattu raskausajasta lähtien.
Vanhempien voinnin tutkiminen on tärkeää, koska se heijastuu myös parisuhteen ja lasten hyvinvointiin, ja psyykkinen oireilu voi lisätä muun muassa perheessä tapahtuvan kaltoinkohtelun riskiä.
FinnBrainin hankkeen tutkijat selvittivät vanhempien masennus- ja ahdistusoireita kyselyin pandemiakeväänä, kun rajoitustila oli jatkunut noin 1–2 kuukautta, ja verrattiin vanhempien pandemiaa edeltävänä aikana raportoimiin oireisiin. Yhteensä 651 vanhempaa, joilta oli tietoa pandemiaa edeltäneistä oireista, vastasi kyselyyn. Perheessä oleva tutkimuslapsi oli kyselyhetkellä 5–8 vuoden ikäinen.
– Sekä masennus- että ahdistusoireet lisääntyivät pandemiaa edeltävään aikaan verrattuna. Masennuksen seulonta-arvon ylitti keväällä 2020 jopa kaksinkertainen määrä vanhempia pandemiaa edeltävään aikaan verrattuna, hanketta johtava tutkijatohtori Saara Nolvi Turun yliopistosta tiivistää.
Keväällä 2020 pandemiatilanne oli uusi, ja alkuvaiheen rajoitukset olivat verrattain tiukkoja. Myös koulut ja päiväkodit olivat suljettuina, mikä vaikutti etenkin lapsiperheiden arkeen. Tutkimuksessa havaittiin, että masennusoireiden lisääntymistä selittivät pandemiaan liittyvät koetut vapaa-ajan rajoitukset, kuten harrastuksista ja ystävien näkemisestä luopuminen.
Tutkijat arvelevat, että vapaa-ajan mahdollisuuksien puuttuminen kavensi voimavaratekijöitä etenkin lapsiperheissä, joissa jouduttiin tasapainoilemaan työelämän ja lastenhoidon vaatimusten välillä samaan aikaan, kun mahdollisuus hyödyntää esimerkiksi isovanhempia lastenhoitoapuna heikkeni. Toisaalta vain pieni osa oireilun muutoksesta selittyi kyselyssä mainituilla stressitekijöillä.
– Varsinkin aluksi pandemiatilanne oli merkittävä yleinen stressitekijä, joka vaikutti vanhempien kokemaan kuormitukseen, mutta jota ei ehkä pystytty täysin vangitsemaan kyselykysymyksin, Nolvi toteaa.
Äitien ja isien pandemiaan liittyvät stressitekijät erilaisia – yksilöllisyyttä oireilussa tutkittava lisää
Kyselyyn vastanneista valtaosa oli äitejä, ja äitien oireet kohosivatkin isiä enemmän. Kuitenkin myös isillä havaittiin nimenomaan masennusoireiden lisääntymistä. Äitien ja isien oireisiin vaikuttavat tekijät olivat myös erilaisia – isillä oireilun muutosta selittivät myös pandemiaan liittyvä taloudellisen tilanteen heikkeneminen.
Tutkijoiden kiinnostuksen kohteena on nyt selvittää, mitä tapahtui loppuvuonna 2020.
– Kaikilla tutkittavilla oireet eivät tietenkään ole pandemian aikana lisääntyneet ja osa on voinut jopa aiempaa paremmin. Selvitämme parhaillaan, miten tutkittavat ovat voineet loppuvuonna, ja keillä oireet ovat pitkittyneet. Tämä varmasti auttaa ymmärtämään myös sitä, ketkä vanhemmista ovat erityisen haavoittuvia tilanteelle, Nolvi pohtii.
Lapsiperheet erityisryhmä pandemiassa
Tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia kansainvälisten seurantatutkimusten kanssa, joissa pienten lasten hoitaminen kotona lisäävät pandemiarajoitusten kuormittavuutta. Tulokset yhdistettynä muuhun suomalaiseen seurantatietoon viittaavatkin siihen, että perheet ovat alttiita tiukoille rajoituksille, jotka kohdistuvat kouluun ja päivähoitoon. Myös työelämän suhtautumisella siihen, miten työskentely järjestetään lasten ollessa kotona, on tutkimusten mukaan merkitystä hyvinvoinnille perheissä.
Tutkijoiden mukaan rajoitustoimenpiteiden asettaminen on vaikeaa. Toisaalla painavat epidemian leviämisen hidastamiseen liittyvät seikat ja toisaalla rajoitusten aiheuttamat ongelmat.
– Vanhempien vointi heijastuu joka tapauksessa lapsiin, jotka ovat aikuisia haavoittuvampia stressitekijöille. Vanhempien psykiatristen oireiden lisääntyminen on huolestuttavaa tietysti vanhempien itsensäkin kannalta, mutta koska toistuvilla stressijaksoilla perheessä voi olla pysyviä vaikutuksia lasten kehitykseen, on lapsiperheiden erityinen huomioiminen rajoituksia pohdittaessa tärkeää, toteaa FinnBrain-hankkeen vastuullinen tutkija, professori Hasse Karlsson Turun yliopistosta.
Turun yliopiston FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa selvitetään ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen. Tutkimuksen koronaosatutkimus selvittää perheiden vointia pandemian aikana. Osatutkimusta johtavat tutkijatohtori Saara Nolvi ja professori Hasse Karlsson.
>> Tutkimukset julkaistiin suomalaisessa lääketieteen Duodecim-aikakaussarjassa
