KiVa Koulu -ohjelma on osoittanut Iso-Britanniassa toteutetussa laajassa kokeilussa kykynsä parantaa sosiaalisia vuorovaikutussuhteita sekä vähentää kiusaamisen uhriksi joutumista. Tutkimusta johtaneen professori Judy Hutchingsin nimeää KiVa Kolun vahvuudeksi sen tavan kohdentaa toimet koko kouluun ja riisua kiusaajilta sosiaalisen palkkion.
Instituto Escalae tarjoaa Meksikossa jatkossa KiVa-ohjelman myös espanjankielisenä. Federico Malpican johtama instituutti on tehnyt pitkään menestyksekästä yhteistyötä kiusaamisenvastaisen KiVa Koulu -ohjelman kanssa englanniksi, nyt maanlaajuisesti kielivalikoimaan tulee myös espanja.
Maisterivaiheessa vastuu kasvaa, opintojen loppu häämöttää ja oma porukka voi jakautua – tällaisissa muutoksissa maisterituutorit ovat tukena.
Itsenäinen koulutusorganisaatio Nazarbayev Intellectual Schools on hankkinut KiVa Koulu -ohjelman kazakstanilaisten lahjakkaiden oppilaiden koulujen käyttöön. Kazakstan ottaa näin ensimmäisenä keskiaasialaisena valtiona Turun yliopistossa kehitetyn kiusaamisen vastaisen ohjelman käyttöön.
Mitä sinä tiedät puheterapiasta, logopedian opiskelija Sanni Männistö kysyy. Meneillään on puhevammaisten viikko, ja logopedian opiskelijat haluavat nostaa sekä oman alansa että muiden puhevammaisten henkilöiden kanssa työskentelevien ammattilaisten merkityksen esiin. – Moniammatillisen toiminnan tärkeyttä ei voi liiaksi korostaa. Ja on tärkeää, että jo opiskeluvaiheessa oppii, missä kaikkialla moniammatillisuutta voi hyödyntää, Männistö sanoo.
Lapsen ensimmäiseen siirtymään kotihoidosta varhaiskasvatukseen tulee kiinnittää huomiota paitsi lapsen myös vanhemman näkökulmasta, osoittavat kaksi Turun yliopistossa tehtyä tutkimusta. FinnBrain-tutkimus osoitti, että pienten lasten sosiaaliset taidot olivat samalla tasolla olivatpa he kotihoidossa tai varhaiskasvatuksessa. Sote-akatemiassa tehty tutkimus osoitti, että siirtymävaihe herättää vanhemmissa pohdintaa, tunteita ja eläytymistä lapsen tuleviin kokemuksiin.
Vanhemman vuorovaikutuskäyttäytymisen ennustettavuus on suojaava tekijä lapsen varhaiselle kehitykselle, ilmenee psykologian maisteri Eeva Holmbergin Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksesta. Tutkija havaitsi, että mikäli äidin tuottamat kuulo-, näkö-, ja kosketusärsykkeet vuorovaikutuksessa vauvan kanssa olivat ennustettavia, se oli yhteydessä lapsen parempiin itsesäätelytaitoihin varhaislapsuudessa.
Tiede on osa arkea, huomaamme sitä tai emme. Poliitikoilla on erityinen vastuu: jos he suhtautuvat nihkeästi tieteeseen ja tutkimukseen, on syytä huolestua. Tehdyt päätökset vaikuttavat koko yhteiskuntaan ja ulottuvat kauas tulevaisuuteen, kirjoittaa Johanna Kaakinen. Artikkeli on julkaistu alunperin MustRead Akatemiassa.