Lapsuudenaikainen stressi jättää jälkensä siittiöiden epigeneettiseen profiiliin. Tuloksilla voi olla epigeneettisen periytymisen kautta myös käytännön merkitystä tuleville sukupolville, sillä monet havaituista assosiaatioista liittyvät aivojen kehitykseen. Uraauurtava havainto on tehty Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa yhteistyössä Kööpenhaminan yliopiston tutkijoiden kanssa.
Epigeneettisellä periytymisellä tarkoitetaan perinnöllisen tiedon siirtoa jälkeläiselle ilman, että se on koodattuna DNA:n tai RNA:n sekvenssiin. Ympäristön aiheuttamat muutokset saattavatkin tämän myötä periytyä sukusolujen kautta sukupolvelta toiselle.
Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksen tutkijat ovat todenneet aiemmin, että lapsuuden kaltoinkohtelu liittyy miesten jälkeläisten aivojen ominaisuuksiin. Tuoreessa tutkimuksessa tämä yhteys lapsuuden kaltoinkohteluun todettiin useissa mahdollisesti aivojen kehitykseen vaikuttavissa siittiöiden ominaisuuksissa, mukaan lukien ei-koodaavan RNA-molekyyli hsa-mir-34c-5p:n tasoissa sekä CRTC1 ja GBX2 -geenien metylaatiossa.
– Seuraavaksi haluamme tutkia kaltoinkohtelua, siittiöiden epigenomia ja jälkipolven ominaisuuksia yhdessä. Epigeneettisen periytymisen osoittaminen ihmisillä uudelleenkirjoittaisi periytymisen sääntöjä, joten tarve jatkotutkimuksille on selkeä, tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja, aivotutkija ja tutkijalääkäri Jetro Tuulari toteaa.
Vaikka elimistön kaikissa soluissa on samat geenit ja DNA, niiden epigeneettinen profiili määrittää niiden erilaisen rakenteen ja toiminnan. Epigeneettinen säätely siis mahdollistaa esimerkiksi aivo-, lihas- ja ihosolujen toisistaan erilaisen, normaalin toiminnan hiljentämällä ja aktivoimalla geenejä. Sukusolujen epigeneettiset muutokset ovat erityisasemassa, sillä ne voivat vaikuttaa myös periytymiseen.
– Epigeneettinen periytyminen on kiehtova tutkimusaihe, joka on tutkimusryhmäni päämielenkiinnon kohde. Tämä tutkimus oli toistaiseksi suurin ja laajin ihmisillä tehty tutkimus. Käynnissä on useita hankkeita, joissa ilmiötä tutkitaan sekä eläinmalleilla että ihmisillä, tutkimuksen senioritutkija, professori Noora Kotaja kertoo.
Tutkimuksessa todettiin matalampi DNA-metylaatiotaso kolmella DNA:n alueella ja useita kymmeniä eroavaisuuksia pienten RNA-molekyylien tasoissa miehillä, joilla oli runsaasti lapsuuden kaltoinkohtelukokemuksia. Heitä verrattiin miehiin, joilla kyselylomakkeilla mitattuja kaltoinkohtelukokemuksia oli vähän. Tutkimukseen osallistui 55 keski-ikäistä miestä. Tilastollisessa mallintamisessa vakioitiin monet muut terveystekijät kuten vastaajan ikä, paino ja tupakointi.
– FinnBrain-kohortti ja Väestötutkimuskeskuksen muut usean sukupolven aineistot mahdollistavat tämän tutkimuksen kaltaiset laadukkaat ihmisten epigeneettistä periytymistä käsittelevät tutkimukset. Näiden tulosten periytyvyyttä ei kuitenkaan ole vielä osoitettu, joten tutkimustyötä riittää jatkossakin, FinnBrain-tutkimuksen käynnistänyt emeritusprofessori Hasse Karlsson toteaa.
FinnBrain on Turun yliopistossa vuonna 2010 käynnistetty yli 4000 perheen syntymäkohorttitutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen. Kohortin vanhempien tutkimus on myös keskeinen osa hankkeen tutkimusta, ja tämä osatutkimus keskittyy kohortin isien terveyteen.
Tutkimus on julkaistu Molecular Psychiatry -tiedelehdessä 3.1.2025.
Lisätietoja:
Dosentti, tutkijalääkäri Jetro J. Tuulari, +358 40 8283 978, jetro.tuulari@utu.fi
