Äidin masennusoireiden havaittiin olevan yhteydessä 5-vuotiaiden lasten aivojen valkean aineen rakenteeseen LL Venla Kumpulaisen väitöskirjatutkimuksessa. Yhteys oli erilainen tytöillä ja pojilla. Lisäksi äidin synnytyksen jälkeiset masennusoireet näyttivät liittyvän tyttöjen huomion lisääntyneeseen suuntautumiseen pelokkaisiin ilmeisiin silmänliikemittauksissa.
Aivojen valkea aine sisältää hermosolujen viejä- ja tuojahaarakkeet ja vastaa viestinkulusta eri aivoalueiden välillä.
Aivojen kehitys alkaa sikiökaudella ja jatkuu syntymän jälkeen pitkälle aikuisuuteen. Etenkin ensimmäisten elinvuosien aikana valkean aineen määrä lisääntyy ja aivoalueiden väliset yhteydet vahvistuvat, mikä tehostaa tiedonkulkua eri alueiden välillä. Samanaikaisesti kehittyvät esimerkiksi tiedonkäsittelytoiminnot sekä sosiaaliset ja tunne-elämän taidot.
FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa tehdyssä tuoreessa väitöskirjassa lääketieteen lisensiaatti Venla Kumpulainen tutki, miten raskaudenaikainen sekä lapsen ensimmäisten elinkuukausien aikana esiintyvä äidin psykologinen stressi vaikuttavat lapsen aivojen valkean aineen hienorakenteeseen 5 vuoden iässä.
– Sikiökauden ja ensimmäisten elinvuosien herkän aikaikkunan aikana monet tekijät vaikuttavat aivojen kehittymiseen. Esimerkiksi raskausaikana äidin kokema masennus ja sen myötä kohonneet stressihormoni kortisolin tasot vaikuttavat sikiönkehitykseen. Raskauden jälkeen korostuvat taas vanhemman ja vastasyntyneen välisen vuorovaikutuksen ja ympäristön virikkeiden merkitys, Kumpulainen kertoo.
Äidin masennusoireet lisäsivät tyttöjen huomion kiinnittymistä pelokkaisiin ilmeisiin
Biologisten sukupuolten välillä on tunnetusti eroja sekä aivojen toiminnassa että esimerkiksi alttiudessa erilaisille mielenterveyshäiriöille. Esimerkiksi tytöillä yleisempiä ovat sisäänpäin suuntautuneet oireet kuten ahdistuneisuus, kun taas pojilla korostuvat käytös- ja tarkkaavuushäiriöt.
Väitöstutkimuksessa 5-vuotiaiden tyttöjen valkean aineen havaittiin olevan poikia järjestyneempää, mikä saattaa heijastaa tyttöjen varhaisempaa kehityksen tahtia. Raskaudenaikaiselle äidin masennusoireilulle altistumisen havaittiin olevan yhteydessä poikien valkean aineen lisääntyneeseen järjestyneisyyteen. Vastaavaa vaikutusta ei havaittu tytöillä, joilla taas ensimmäisen kolmen elinkuukauden aikana masennusoireille altistuminen liittyi alentuneeseen valkean aineen järjestyneisyyteen.
Äidin ahdistuneisuus- ja masennusoireille altistuneet tytöt kiinnittivät myös voimakkaammin huomiota pelokkaisiin kasvojenilmeisiin. Vastaavaa vaikutusta ei havaittu pojilla. Lisäksi tämä tarkkaavaisuuden pelkovinoumaksi kutsuttu ilmiö liittyi alentuneeseen valkean aineen järjestyneisyyteen.
Ihmisen huomion tiedetään kohdentuvan refleksinomaisesti tunnepitoisiin, etenkin vaarasta viestiviin signaaleihin, ja vaaditaan estävien aivoyhteyksien kypsymistä, jotta lapsi pystyy tietoisesti irtautumaan vaaraviesteistä. Näiden yhteyksien kypsymättömyys voi johtaa ylivirittymiseen, joka saattaa altistaa esimerkiksi ahdistuneisuudelle.
Tutkittavien seuranta voi auttaa ymmärtämään psykiatristen sairauksien kehittymistä
Suoria päätelmiä varhaislapsuuden valkean aineen rakenteen merkityksestä myöhemmille aivotoiminnoille ja sairastuvuudelle on haastavaa tehdä. Hidastuneen kehityksen ohella liian varhaisella valkean aineen kypsymisellä on havaittu olevan haitallisia vaikutuksia, sillä sen ajatellaan vähentävän aivojen myöhempää muovautumiskykyä.
– Onneksi tutkittavien seuranta jatkuu FinnBrain-tutkimuksen puitteissa, ja tulevaisuudessa pystytään arvioimaan myös sitä, miten varhaislapsuudessa havaitut aivojen muutokset korreloivat myöhemmällä iällä ilmaantuvien oireiden kanssa. Siten on mahdollista löytää sekä psykiatristen sairauksien kehityksen taustalla vaikuttavia mekanismeja että varhaisia ennusteellisia ja diagnostiikassa käyttökelpoisia löydöksiä, joiden myötä psykiatrisia sairauksia voitaisiin pyrkiä myös paremmin ehkäisemään ennen oireiden ilmaantumista, Kumpulainen visioi.
FinnBrain-syntymäkohorttitutkimus on Turun yliopistossa vuonna 2010 aloitettu tutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen ja terveyteen. Tutkimuksessa ollaan erityisen kiinnostuneita lasten aivojen ja stressinsäätelyjärjestelmän kehittymisestä. Tietoa sovelletaan mm. lasten ja nuorten terveyden hyväksi ja tehokkaiden tukitoimien kehittämiseen.
FinnBrainiin on lähtenyt mukaan yli 4 000 perhettä Turusta sekä ympäristökunnista ja Ahvenanmaalta. Perheet on kutsuttu tutkimukseen ensimmäisen ultraäänitutkimuksen yhteydessä. Tarkoituksena on seurata tutkimuksessa mukana olevia lapsia aina aikuisikään saakka.
***
LL Venla Kumpulainen esittää väitöskirjansa ”Brain white matter development, associations to maternal perinatal psychological distress and emotional attention at the age of 5 years” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa torstaina 28.03.2024 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina D, Alhopuro-sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta.
Vastaväittäjänä toimii dosentti Juha Salmitaival (Aalto-yliopisto) ja kustoksena dosentti Jetro Tuulari (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on psykiatria.
Väittelijän yhteystiedot: veviku@utu.fi
