Alkuvuodesta 2020 Turun yliopistollisen keskussairaalan kliinisen mikrobiologian vastuualueella kuultiin uudesta Sars-CoV-2-viruksesta. Diagnostiikkaa alettiin rakentaa heti ensimmäisten joukossa. Turun yliopiston ja Tyksin vahvalle diagnostiikkaosaamiselle pohjaava omavalmisteinen testi on ollut ratkaisevassa asemassa kamppailussa koronaa vastaan.
Turun ja Helsingin yliopistojen yhteistutkimuksessa havaittiin koronapandemiaan liittyvän etäisyydenpidon ja eristäytymisen vaikuttaneen hoivakotiasukkaiden ja heidän läheistensä hyvinvointiin monin tavoin. Pandemian aikana tehdyt ratkaisut ovat tutkimuksen perusteella muuttaneet läheisten ja hoivakotien välistä suhdetta.
Koronavirus käynnisti paitsi pandemian, myös tutkimusten aallon. Keväällä 2020 käytännössä kaikki virologit eri puolella maailmaa alkoivat tutkia uutta, tuntematonta virusta. Hihat käärittiin myös Turun yliopistossa ja Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Puolentoista vuoden jälkeen virukseen liittyviä kansainvälisiä lääketieteellisiä julkaisuja löytyy PubMedistä jo noin 170 000 kappaletta, mikä on täysin poikkeuksellinen määrä.
Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut Long covid -asiantuntijaryhmän. Ryhmän tehtävänä on seurata ja analysoida kansallisesti ja kansainvälisesti kertyvää tietoa ja kokemusta pitkäkestoisesta koronataudista (long covid). Asiantuntijaryhmässä on mukana kolme professoria Turun yliopistosta.
Kaksi Pfizerin ja Biontechin rokoteannosta saaneilla 180 terveydenhuollon työntekijällä todettiin suomalaistutkimuksessa erittäin hyvä vasta-ainetaso SARS-CoV-2-virusta vastaan. Immuunivaste oli yhtä voimakas myös viruksen alfamuunnosta (ent. Britannian muunnos) vastaan, mutta jossain määrin heikentynyt beetamuunnosta (ent. Etelä-Afrikan muunnos) vastaan.
Tutkijat yli 40 maasta selvittävät, miten koronapandemia on vaikuttanut ihmisten elämään ympäri maailmaa. Turun yliopiston tutkijat keräävät tutkimuksen aineistoa Suomessa. Osallistu tutkimukseen ja kerro, miten pandemiavuosi on muuttanut psyykkistä hyvinvointiasi tai käyttäytymistäsi ja miten suhtaudut koronarokotteisiin.
Turun yliopiston tutkimuksessa selvitettiin kansalaiskeskustelun ja koeasetelman avulla asiantuntijatiedon vaikutusta kansalaisten mielipiteisiin koronatoimista. Asiantuntijoiden kuulemisen järjestyksellä ei ollut suurta vaikutusta, mutta jälkimmäisenä keskustelupäivänä kuultujen asiantuntijoiden vastauksia arvioitiin myönteisemmin. Selkeä ero näyttäytyi siinä, että koronatoimissa suosituksia pidettiin rajoituksia hyväksyttävämpinä.
Koronapandemia on vähentänyt suomalaisten onnellisuuden ja elämään tyytyväisyyden kokemuksia, mutta samaan aikaan kohentanut taloudelliseen tilanteeseen ja tulevaisuuteen liittyviä odotuksia. Pandemia-aikaan liittyviä kokemuksia ja asenteita tutkineiden Turun yliopiston taloussosiologien mukaan korona-aika tuonut Suomessa näkyväksi monia perinteisiä ja uusia eriarvoisuustekijöitä.
Vakavien mielenterveysoireiden ilmaantuvuus koronapandemian aikana on ollut Suomessa muita maita vähäisempää. Yhdessätoista maassa tehdyn tutkimuksen mukaan covid-19-tartunnan pelko ja pandemiaan liittyvä korkea stressi ennustavat vahvimmin heikentynyttä mielenterveyttä. Luottamus valtiojohtoon ja rajoitteiden tehokkuuteen voi puolestaan suojata yksilön mielenterveyttä pandemian aikana.
5–8-vuotiaiden lasten vanhempien masennus- ja ahdistusoireet lisääntyivät merkittävästi keväällä 2020 verrattuna pandemiaa edeltäviin oiretasoihin. Oireiden lisääntymistä selittivät etenkin pandemiaan liittyvät vapaa-ajan rajoitukset. Vahempien kokemukset paljastuivat Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa. Muiden pandemia-ajan seurantatutkimusten kanssa yhtenevä tuore tutkimus viittaa siihen, että pienten lasten vanhemmat saattavat olla varsin haavoittuvaisia pandemiaan liittyville tiukoille rajoitustoimille.