Kaksi Pfizerin ja Biontechin rokoteannosta saaneilla 180 terveydenhuollon työntekijällä todettiin suomalaistutkimuksessa erittäin hyvä vasta-ainetaso SARS-CoV-2-virusta vastaan. Immuunivaste oli yhtä voimakas myös viruksen alfamuunnosta (ent. Britannian muunnos) vastaan, mutta jossain määrin heikentynyt beetamuunnosta (ent. Etelä-Afrikan muunnos) vastaan.
Turun yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat selvittivät yhteistyössä Tyksin, HUSin ja THL:n kanssa Suomessa joulukuussa aloitettujen koronarokotusten aikaansaamaa immuunisuojaa. Tutkijat analysoivat rokotevasteita 180 terveydenhuollon työntekijältä, joista kukin sai kaksi annosta Pfizerin ja Biontechin mRNA-rokotetta.
Kaikilla rokotetuilla todettiin erinomainen vasta-ainetaso alkuperäistä virusta vastaan kahden rokoteannoksen jälkeen. Immuunivaste oli yhtä voimakas myös viruksen alfamuunnosta vastaan. Vaikka immuunivaste beetamuunnosta vastaan oli heikompi, rokotetuilta löytyi myös sitä kohtaan neutraloivia vasta-aineita, jotka antanevat suhteellisen hyvän suojan tautia vastaan.
– Tutkimus osoittaa covid-19-rokotteen tehokkuuden ja kyvyn käynnistää vasta-aineiden tuotannon kaikissa työikäisissä tutkittavissa iästä ja sukupuolesta riippumatta. Rokote on yksi tehokkaimmista, joita olen tutkinut, toteaa Turun yliopiston virusopin professori Ilkka Julkunen, jonka johtama tutkimusryhmä keskittyy koronavirusrokotteiden ja luonnon infektion synnyttämän immuunivasteen selvittämiseen.
– Kahden rokoteannoksen jälkeen covid-19-rokotteen synnyttämä immuunivaste oli jopa parempi kuin lieväoireisen koronavirusinfektion jälkeen, kertoo tohtorikoulutettava Pinja Jalkanen Turun yliopistosta.
– On erittäin lupaavaa, että lähes jokaisella rokotetulla oli edes pieni määrä beetamuunnosta neutraloivia vasta-aineita, lisää professori Anu Kantele HUSin ja Helsingin yliopiston Meilahden Rokotetutkimuskeskus MeVacista.
Tutkimus jatkuu immuunivasteiden pitkäaikaisseurannalla ja immuunisuojan tutkimuksella muita maailmalla kiertäviä viruskantoja kuten deltavirusmuunnosta (ent. Intian muunnos) vastaan. Lisäksi tutkimus keskittyy muiden käytössä olevien koronavirusrokotteiden aikaansaamien vasteiden analysoimiseen.
Tutkimus on julkaistu Nature Communications -lehdessä.
Lisätietoja:
Turun yliopisto ja Tyks: Professori Ilkka Julkunen, biolääketieteen laitos, ilkka.julkunen@utu.fi, p. 0504499721
Helsingin yliopisto ja HUS: Professori Anu Kantele, Meilahden rokotetutkimuskeskus, MeVac, anu.kantele@hus.fi, p. 0503097640
