Perustulon saaminen lisäsi perustulokokeiluun osallistuneiden äänestysaktiivisuutta kunnallisvaaleissa keskimäärin kolmella prosenttiyksiköllä. Perustulon saaminen myös kasvatti luottamusta omiin yhteiskunnallisiin vaikutusmahdollisuuksiin.
Suomessa vuosina 2017–2019 toteutettuun perustulokokeiluun osallistuneiden äänestysaktiivisuus kasvoi kunnallisvaaleissa merkittävästi verrattuna verrokkiryhmään. Turun yliopiston ja Münchenin Ludwig Maximilian -yliopiston tutkijoiden tutkimuksen mukaan perustulon saaminen lisäsi kokeiluun osallistuneiden äänestysaktiivisuutta kunnallisvaaleissa keskimäärin kolmella prosenttiyksiköllä.
Perustulokokeilussa satunnaisesti valitulle ryhmälle työttömiä maksettiin vastikkeetonta perustuloa kahden vuoden ajan. Perustulon piiriin arvotut saivat 560 euron kuukausimaksua riippumatta siitä, etsivätkö he aktiivisesti töitä vai eivät ja saivatko he töitä. Verrokkiryhmä sai tavanomaista työttömyystukea, johon liittyy työnhakuvelvoite. Kokeilussa oli mukana 2 000 perustuloa saanutta henkilöä ja yli 173 000 verrokkia, ja se toteutettiin valtakunnallisesti koko Suomessa.
Tutkimuksessa tutkijat yhdistivät KELA:lta saadun perustulokokeilun koeryhmätiedon sähköiseen äänestysrekisteriin ja Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistoihin, joiden avulla he pystyivät arvioimaan perustulon vaikutusta äänestysaktiivisuuteen.
– Äänestäminen kasvoi ainoastaan niiden perustuloa saaneiden joukossa, joiden äänestämistodennäköisyys oli heidän ominaisuuksiensa perusteella keskitasoa, eli niin sanottujen marginaaliäänestäjien joukossa, kertoo Turun yliopiston tutkijatohtori Salomo Hirvonen.
Lisäksi tutkijat havaitsivat perustulokokeilun yhteydessä toteutetun kyselyaineiston perusteella, että koe lisäsi merkittävästi siihen osallistuneiden luottamusta poliittisiin instituutioihin ja omiin yhteiskunnallisiin vaikutusmahdollisuuksiin. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että perustulon vastikkeettomuus – eli se, ettei tuki ollut sidottu työhaun aktiivisuuteen – oli todennäköinen tekijä äänestysaktiivisuuden lisäämisessä. Sen sijaan tutkimuksessa ei löytynyt näyttöä siitä, että perustulon myötä joidenkin kasvaneet tulot selittäisivät äänestysaktiivisuuden kasvua.
– Tuloksemme viittaavat siihen, että perustulolla tai vastaavilla ehdottomilla tukimuodoilla voi olla merkittävä rooli poliittisen osallistumisen lisäämisessä ja osallistumisen eriarvoisuuden kaventamisessa. Perustulokoe tarjoaa tärkeitä näkökulmia siihen, miten sosiaaliturvajärjestelmät voivat sivuvaikutuksena heijastua myös kansalaisten poliittiseen osallistumiseen, Turun yliopiston professori Janne Tukiainen kertoo.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu American Journal of Political Science -lehdessä, joka on yksi maailman arvostetuimmista politiikan tutkimuksen alan tiedejulkaisuista.
