Mitä tutkittua tietoa meillä on koronan vaikutuksesta eriarvoistumiseen? Sitä sosiologian yliopistonlehtori Hanna Ylöstalo, erikoistutkija Satu Helske ja tohtorikoulutettava Henri Koskinen ovat selvittäneet syksyn ajan. Kahden viikon välein he ovat lähettäneet valtioneuvoston kansliaan teemaan sopivista tutkimuksista yhteenvedon sekä oman arvionsa niiden tieteellisestä pätevyydestä. Tietopaketti auttaa päättäjiä heidän työssään.
Valtioneuvoston kanslia kokosi keväällä ja kesällä ryhmän tutkijoita, jotka lupautuivat kokoamaan päättäjien avuksi tietoa koronan vaikutuksista. Teemoja oli kymmenen, ja kuhunkin nimettiin yksi tutkija. Turun yliopisto tunnetaan vahvasta eriarvoistumistutkimuksesta, ja teeman kokoajaksi valittiin sosiologian yliopistonlehtori Hanna Ylöstalo. Hän puolestaan pyysi avukseen INVEST-lippulaivahankkeen erikoistutkija Satu Helskeen ja sosiologian tohtorikoulutettava Henri Koskisen.
Ylöstalo etsii tutkimuksia koronan vaikutusta eriarvioitumiseen ennen kaikkea tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja sukupuolen, Helske talouden ja koulutuksen ja Koskinen työn näkökulmasta.
– Me käymme läpi julkaisuja, joissa on tutkittu koronaviruksen ja eriarvoisuuden välistä suhdetta, ja kun sellainen on löytynyt, luemme artikkelin tarkasti, kirjoitamme siitä suomenkielisen raporin ja kerromme, onko se vertaisarvioitu. Lopuksi kirjoitamme oman arvion tutkimuksesta, Helske kuvaa.
Tutkimustyön kannalta aikajänne on lyhyt, ja toistaiseksi raporttiin on nostettu vasta alustavia tuloksia vasta yhdestä suomalaisesta kyselytutkimuksesta. Sen tekijänä on Turun yliopiston johtama INVEST-tutkimushanke. Kansainvälisiä tutkimustuloksia on useimpia, ja ne kertovat kaikki samaa.
– Korona syventää jo aiemmin olemassa olevaa eriarvioitumista. Tästä tilanteesta kärsivät eniten he, jotka ovat jo valmiiksi heikommassa asemassa, Helske sanoo.
Päättäjille tietopaketit 10 näkökulmasta
COVID-19-tutkimuskatsaukseen on koottu koronaan liittyvää kotimaista ja kansainvälistä tutkimusta kymmmenestä näkökulmasta: COVID-19 -infektio, pandemian muut terveysvaikutukset, talous ja elinkeinoelämä, eriarvoistuminen, koulutus ja oppiminen, teknologia ja innovaatiot, ympäristö ja kestävä kehitys, kansainväliset suhteet, EU ja turvallisuus, ihmiset ja käyttäytyminen sekä resilienssi ja ennakointi.
Raportit eivät suoranaisesti palvele kolmikon omia tutkimuksia, mutta työ on koettu merkitykselliseksi.
– Meitä motivoi se, että voimme olla päätöksenteon tukena. Meidän kaikkien toiveena on, että päätöksenteossa käytetään hyväksi tieteellistä, ja mielellään myös sosiologista tietoa, Ylöstalo sanoo.
Valtioneuvoston kansliassa työskentelevän tiedeasiantuntija Antti Pelkosen tiedossa ei ole yhtä laajamittaisesti ja nopeasti toteutettua tietopakettia. Tarvetta poikkeuksellisissa oloissa tiedolle on.
– Kysyntä tutkitulle tiedolle on kova. Kun aloitimme, ministeriöt nimesivät jakelulistalle noin 200 virkamiesjohtoon, erilisiin koronaan liittyviin työryhmiin sekä poliittiseen valmisteluun liittyvää henkilöä ja heidät liitettiin listalle automaattisesti. Sen jälkeen kuka vain halukas on voinut liittyä listalle ja nyt viesti lähtee noin 800 henkilölle, Pelkonen kertoo.
Syksyksi suunnitellut kuusi raportointikierrosta saakin jatkoa. Raporttien tekoa jatketaan kesäkuulle saakka aina kolmen viikon välein.
Korona on myös inhimillinen ja tasa-arvoistumisen kriisi
Eriarvoistumisen kohdalta kansainväliset tulokset kertovat muun muassa kotiväkivallan lisääntyneen, naisten tekemän kotityön osuuden kasvaneen, koulussa heikommin menestyneiden oppilaiden kärsineen hyvin menestyviä enemmän etäopetuksesta, etätyön onnistuneen korkeasti koulutetuilla kun heikommassa työmarkkina-asemassa olevat palvelualan ammattilaiset eivät ole voineet etätöihin siirtyä.
– Vaikka tämä ei ole meille tutkijoille yllätys, tutkimusten viesti on todella tärkeä. Tämä ei ole vain taloudellinen ja terveydellinen vaan myös inhimillinen ja tasa-arvoistumisen kriisi, Ylöstalo sanoo.
Koronakriisistä ulospääsyä etsivien valmistelijoiden ja päättäjien kiinnostus eri päätösten vaikutusarviointeihin on kasvanut. Tutkijoiden tehtävä on tuottaa tietoa, sen jälkeen päätöksenteko siirtyy muille.
– Politiikan ja tiedon suhde on jännitteinen. On hyvä, että tutkittua tietoa tarjolla, mutta poliittiset päätökset perustuvat arvoihin ja ideologioihin, Ylöstalo sanoo.
>> COVID-19 -tutkimuskatsaukset
>> Valmistuitko koronakeväänä? – kyselyn tulokset kertovat nuorten vaikeuksista poikkeustilanteessa
– Vaikka minä olen nimelläni se yhteyshenkilö, me teemme kukin itsenäisesti osuuksiamme. Meillä on omaan tutkimustyöhömme perustuen hieman eri lähestymiskulma eriarvioistumiseen, ja jaoimme seuranta-alueet niiden mukaan, Hanna Ylöstalo (alhaalla vasemmalla) sanoo kuvaten hänen, Satu Helskeen (alhaalla oikealla) ja Henri Koskisen (ylhäällä vasemmalla) yhteistä urakkaa.
Erja Hyytiäinen