Asiasana: sosiaalitieteiden laitos

Sosiaaliturvaan kohdistuneet paineet nousevat keskiöön lokakuussa järjestettävillä Sosiaalipolitiikan päivillä. Tapahtuman pääpuhujiksi on saatu euroopplaisten hyvinvointivaltioiden kehitystä ja muotoutumista viimeaikaisten paineiden alla tutkinut professori Bent Greve sekä Britannian vähimmäisturvaan ja erityisesti lapsiperheiden asemaan perehtynyt professori Jane Millar. Tapahtuma järjestetään pandemiatilanteen vuoksi verkossa

Taloussosiologian yliopistonlehtori, dosentti Aki Koivula sai Helsingin Sanomain Säätiöltä 100 000 euron apurahan johtamalleen tutkimushankkeelle Kriisiviestinnän vaikutus kansalaisten riskikäsityksiin ja poliittiseen luottamukseen sekamuotoisessa mediaympäristössä. Turun yliopiston tutkijoita on mukana myös apurahan saaneessa Koronapandemia ja kriisitiedon ekosysteemi -tutkimuksessa.

Tutkijat ryhtyvät selvittämään maahanmuuttajien parissa tehtävän lastensuojelun erityiskysymyksiä. Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen johtamassa hankkeessa Turun yliopiston sosiaalityön tutkijat keskittyvät maahanmuuttotaustaisten lapsiperheiden vanhempien ja nuorten kokemustiedon keräämiseen ja analysointiin.

Lapsiin ja hyvinvointiin panostaminen pitää aloittaa jo varhaiskasvatusiässä. Vaatimus nousi laajalti esille Turun yliopiston SuomiAreenan Unelmana osallisuus -keskustelussa. Osattomuuden ja lapsiperheköyhyyden yhteyttä tutkivan professori Johanna Kallion mukaan taloudellisessa niukkuudessa kasvavien perheiden lapsilla on todettu olevan heikompi itsetunto ja harvemmin selkeitä suunnitelmia vaikkapa opintojen suhteen. Varhaiskasvatuksessa olisikin panostettava jokaisen lapsen kannustamiseen ja hänen kykyjensä uskomiseen.

Koronapandemia on vähentänyt suomalaisten onnellisuuden ja elämään tyytyväisyyden kokemuksia, mutta samaan aikaan kohentanut taloudelliseen tilanteeseen ja tulevaisuuteen liittyviä odotuksia. Pandemia-aikaan liittyviä kokemuksia ja asenteita tutkineiden Turun yliopiston taloussosiologien mukaan korona-aika tuonut Suomessa näkyväksi monia perinteisiä ja uusia eriarvoisuustekijöitä.

Mitä enemmän naisvaltaisissa kaupungeissa oli naisia, sen epätodennäköisemmin naiset synnyttivät ensimmäisen lapsensa. Ilmiö paljastuu tutkimushankkeessa, jossa asiaa selvitettiin jatkosodan jälkeisen karjalaisen siirtoväen elämänvaiheita seuraavan aineiston avulla. Historialliseen aineistoon pohjaava tieto voi olla tutkijoiden mukaan myös jossain määrin sovellettavissa nykypäivän kaupunkiympäristöihin. 

Sosiaalipolitiikan professori Heikki Ervasti on kutsuttu mukaan Suomen kestävän kasvun ohjelman valmistelua tukevaan asiantuntijaryhmään. Ervastin ohella Turun yliopistosta ryhmään on kutsuttu vararehtori Mika Hannula.

Erot suomalaisopettajien digitaalisen teknologian opetuskäytössä paikantuvat pääosin opettajien välisiin eroihin ja vain pieni osa paikantuu koulujen välisiin eroavaisuuksiin. Kunta- tai aluehallintovirastoaluetason tekijät sen sijaan eivät Suomessa selitä opettajien teknologian käytön eroja. Yksilötason selittäjien hallitsevuudella on merkittävä vaikutus opetusalan digitalisaation johtamiseen.

Turun yliopiston tutkijat paneutuvat 2021–2024 lasten ja nuorten kokemaan köyhyyteen historiallisesta näkökulmasta. Monitieteisen ”Lasten ja nuorten arjen kokemukset köyhyydestä ja huono-osaisuudesta kriisien jälkeisessä Suomessa 1800-luvulta nykypäivään” -hankkeen rahoittaa Koneen Säätiö.

Elämäntapahtumilla ja vanhempien resursseilla on tärkeä rooli lapsen aikuisuuden tulemissa. Yhteys näkyy valtiotieteiden maisteri Sanna Kailaheimo-Lönnqvistin Turun yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessa. Kailaheimo-Lönnqvistin tutkimus toi esille, että myös puolison vanhempien resursseilla on merkitystä.