Mitä enemmän naisvaltaisissa kaupungeissa oli naisia, sen epätodennäköisemmin naiset synnyttivät ensimmäisen lapsensa. Ilmiö paljastuu tutkimushankkeessa, jossa asiaa selvitettiin jatkosodan jälkeisen karjalaisen siirtoväen elämänvaiheita seuraavan aineiston avulla. Historialliseen aineistoon pohjaava tieto voi olla tutkijoiden mukaan myös jossain määrin sovellettavissa nykypäivän kaupunkiympäristöihin.
– Naisia on monissa kaupungeissa enemmän kuin miehiä, mikä saattaa osaltaan vaikuttaa naisten perheellistymiseen, Turun yliopiston INVEST-lippulaivahankkeen erikoistutkija Jenny Pettay sanoo.
Turun yliopiston, Helsingin yliopiston ja Pennsylvania State Universityn yhteistutkimus perustuu karjalaisen siirtoväen digitoituihin henkilömatrikkeleihin. Tutkija John Loehrin johtama ryhmä selvitti, miten asuinpaikkakunnan sukupuolijakauma vaikutti naimattomien naisten todennäköisyyteen saada ensimmäinen lapsi tai muuttaa toiselle paikkakunnalle. Tuo yhteys oli erilainen kaupungeissa ja maaseudulla.
– Jos paikkakunnalla asui enemmän naisia, vähensi se lapsen saamisen todennäköisyyttä kaupungeissa, mutta samaa ilmiötä ei ollut havaittavissa maaseudulla. Tästä huolimatta naiset eivät hakeutuneet paikkakunnille, missä oli enemmän miehiä vaan sen sijaan naisvaltaisiin kaupunkeihin. Todennäköisimmin työn ja opiskelujen perässä, Pettay sanoo.
Kaupungeissa asuessaan naiset joutuivat kilpailemaan mahdollisuudesta löytää puoliso.
– Kaupungissa asuvan naisen jääminen lapsettomaksi kunakin seurantavuonna oli 15 prosenttia todennäköisempää verrattuna maaseudulla asuvaan naiseen. Jos miesten suhteellinen osuus kaupungin väestöstä kasvoi, jokainen prosenttiyksikön suuruinen kasvu lisäsi kaupunkilaisnaisen todennäköisyyttä saada lapsi 2,7 prosentilla kun maaseudulla sama ilmiö nosti todennäköisyyttä vain 0,4 prosentilla, Pettay kertoo.
Tiedot ainutlaatuisesta aineistosta siirtokarjalaisten elämänvaiheista
Tutkijoiden analysoima aineisto on poikkeuksellisen laaja, sillä kymmenyksen maa-alastaan sodassa menettäneen Suomen piti asuttaa yli 400 000 evakkoa eri puolille Suomea. Tavoitteena oli asuttaa luovutettujen kylien asukkaat uusilla asuinalueillaan lähelle toisiaan, mutta muuttajat saattoivat valita toisin. Kaupungit todennäköisesti houkuttelivat erityisesti töihin tai opiskelemaan pyrkineitä naisia.
– Suuressa osassa nykyajan kaupungeista asuu enemmän naisia kuin miehiä, ja koko maailma kaupungistuu paraikaa kovaa vauhtia. Aiemmin sukupuolivinoumaa on tutkittu miesten suhteellisen osuuden näkökulmasta, koska miesten suuremman suhteellisen määrän on arveltu johtavan yhteiskunnallisiin ongelmiin. Meitä kiinnosti naisvoittoinen sukupuolivinouma sodanjälkeisessä yhteiskunnassa, jossa suuri määrä miehiä oli kaatunut rintamalla. Analysoimme, miten naisten suhteellinen osuus väestöstä vaikuttaa heidän avioitumiseensa ja lisääntymishistoriaansa yhteiskunnan kaupungistuessa, tutkimusryhmässä mukana ollut Turun yliopiston professori Virpi Lummaa kertoo.
Tutkijoiden digitoimista siirtokarjalaisten henkilömatrikkeleista selvisi haastatellun nimi, sukupuoli, syntymäaika ja -paikka, ammatti, avioitumisvuosi, tiedot lapsista sekä tiedot, missä ja milloin henkilö oli asunut syntymästään tietojen keruuhetkeen vuosiin 1968–1970.
– Valitsimme aineistosta tutkimukseemme iältään 19–42-vuotiaita naisia, jotka eivät sodan päättyessä olleet vielä avioituneet. Tutkimusvuosina 1945–1950 siirtoväen muuttoliike oli vielä suhteellisen vilkasta. Mukaan tutkimukseen päätyi 8 296 naista, joiden lapsien syntymät ja asuinpaikka kunakin vuonna oli tiedossamme. Selvitimme asuinpaikkojen miesten ja naisten väliset osuudet ja arvoimme naisten todennäköisyyttä perustaa perhe tai muuttaa toiselle paikkakunnalle, Pettay kertoo.
Tutkimuksen löydökset naisten kokemuksista kertovat, miten muutokset yhteiskunnassa voivat luoda ristiriitoja perhe- ja työelämän välille. Syntyvyys on ollut voimakkaassa laskussa sekä kaupungeissa, että maaseudulla, mutta kaupunkien syntyvyys on erityisen alhaista. Kaupungistumisen myötä yhä useampi nainen muuttaa jo valmiiksi naisvoittoisiin kaupunkeihin, johtaen mahdollisesti vieläkin alhaisempaan syntyvyyteen tulevaisuudessa.
Behavioral Ecology -tiedelehti julkaisi tutkimustulokset 18. maaliskuuta.
