Ihmisten onnistunut muuttoliike ja uusille alueille asettuminen ei riipu luonnonympäristöstä, vaan sen sijaan uuden alueen kielellisestä samankaltaisuudesta. Myös koulutus ja avioituminen uuden alueen väestön kanssa lisäävät todennäköisyyttä jäädä.
Mitä enemmän naisvaltaisissa kaupungeissa oli naisia, sen epätodennäköisemmin naiset synnyttivät ensimmäisen lapsensa. Ilmiö paljastuu tutkimushankkeessa, jossa asiaa selvitettiin jatkosodan jälkeisen karjalaisen siirtoväen elämänvaiheita seuraavan aineiston avulla. Historialliseen aineistoon pohjaava tieto voi olla tutkijoiden mukaan myös jossain määrin sovellettavissa nykypäivän kaupunkiympäristöihin.
Lapsena traumoja kokeneet naiset synnyttävät nuoremmalla iällä kuin ne, joiden olosuhteet ovat olleet vakaammat. Tämä selviää Turun ja Helsingin yliopistojen yhteisestä tutkimuksesta. Sodan, luonnonkatastrofin tai jopa tautiepidemian lapselle aiheuttamat vaikeat kokemukset vaikuttavat aikuiselämään tavalla, joita ihminen ei itse tiedosta.
Turun ja Helsingin yliopistojen tutkijat ovat todenneet, että naiset liittyivät todennäköisemmin vapaaehtoisiksi Lotta Svärd -järjestöön, jos heillä oli veljiä tai aviomiehiä armeijan palveluksessa. Tuloksesta voidaan päätellä, että siteen muodostuminen suuriin ja usein kuvitteellisiin yhteisöihin, kuten kansallisvaltioon tai uskonnollisiin ryhmiin voi perustua evoluution luomiin psykologisiin mekanismeihin, joiden tarkoitus on lisätä yhteistyötä lähisukulaisten välillä. Tutkimus perustuu toisen maailmansodan aikana Suomen Karjalasta evakuoitujen ihmisten elämään liittyvään aineistoon.