Valtio on viime vuosikymmeninä vähentänyt asuntopoliittisia toimiaan Suomessa. Asiaa väitöstutkimuksessaan selvittäneen Hanna Kettusen mukaan Suomessa asuntopolitiikan odotetaan olevan neutraalia: valtio ei saa suosia yhdenlaista asumista muiden kustannuksella. – Tärkeänä pidetään myös sitä, että asuntopoliittiset toimet suunnataan auttamaan niitä kotitalouksia, jotka eivät pysty hankkimaan markkinaehtoista asumista, Kettunen sanoo.
Tiedotetta päivitetty 13.12.2021: Lisätty tieto koronapassin edellyttämisestä väitöstilaisuudessa.
Yhteiskuntatieteiden maisteri Hanna Kettunen tarkastelee Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessaan suomalaisen asuntopolitiikan muutosta vuokrasääntelyn purkamisen ja asuntolainojen korkovähennysoikeuden poistamisen kautta. Vuokrasääntely purettiin Suomessa 1990-luvulla ja korkovähennysoikeuden vähittäinen poistaminen alkoi 2012.
– Molemmat prosessit ovat merkkejä valtion vetäytymisestä asuntopolitiikasta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että asuntopolitiikan vaihtoehdot ovat viime vuosikymmeninä kaventuneet, Kettunen sanoo.
Asuntopolitiikka koostuu toimista, joita julkiset organisaatiot tekevät tarkoituksenaan vaikuttaa asumisen saatavuuteen, asumisvaihtoehtojen monipuolisuuteen, asumisen laatuun sekä asumisen hintaan.
Tutkijan mukaan Suomessa asuntopolitiikan muutoksilla on tavoiteltu toimivia asuntomarkkinoita, joiden kulkuun valtion ei tarvitse puuttua. Vaikka muutosta usein kuvataan väistämättömäksi tai luonnolliseksi kehitykseksi, politiikan muutoksen liittyy yleensä kuitenkin myös aktiivisia poliittisia toimijoita, jotka käyttävät omaa vaikutusvaltaansa.
– Suomalaisessa asuntopoliittisessa keskustelussa vedotaan usein siihen, että asuntopolitiikan tulee olla neutraalia suhteessa eri asumismuotoihin, eikä valtio saa suosia yhdenlaista asumista muiden kustannuksella. Tärkeänä pidetään myös ihmisten mahdollisuutta valita itse, ilman valtion ohjausta, sekä sitä, että asuntopoliittiset toimet suunnataan auttamaan niitä kotitalouksia, jotka eivät pysty hankkimaan markkinaehtoista asumista.
Väitöskirjassa vertaillaan myös Euroopan maiden vuokra-asuntopolitiikkaa vuokrasääntelyn näkökulmasta.
– Kun vertailimme Euroopan maiden huoneenvuokralainsäädäntöjä, havaitsimme että Suomi poikkeaa monista Länsi-Euroopan maista suhteessa vuokrasääntelyyn. Länsi-Euroopassa erilaiset vuokrasääntelyn muodot ovat melko yleisiä ja jotkut maat ovat viime vuosina jopa kiristäneet vuokrien määräytymisen tai korottamisen ehtoja, Kettunen sanoo.
Suomen kaltainen tilanne, jossa vuokria ei säädellä, on tyypillisempää Itä- ja Etelä-Euroopassa. Suomessakin vuokria säädeltiin aikanaan monella vuosikymmenellä, mutta 1990-luvun jälkeen vuokrasääntely ei ole saavuttanut meillä juurikaan poliittista kannatusta.
– Nykyiseltä politiikan polulta voi olla vaikea poiketa.
***
YTM Hanna Kettunen esittää väitöskirjansa Housing policy in retrenchment: Constructing housing policy in times of change julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 17.12.2021 klo 12 (Turun yliopisto, Publicum, Pub 2 -luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Michelle Norris (University College Dublin, Irlanti) ja kustoksena professori Hannu Ruonavaara (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on sosiologia.
Tilaisuutta voi seurata myös etänä osoitteessa https://utu.zoom.us/j/61493105865
Salitilaisuuteen saapuvalta yleisöltä edellytetään koronatodistuksen esittämistä. Todistus edellytetään 16 vuotta täyttäneiltä henkilöiltä, jotka eivät ole yliopiston henkilökuntaa tai opiskelijoita.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
>> Väittelijän kuva, kuvaaja: Kai Bruun
