Isän ja lapsen välisen suhteen rakentumisesta raskausajalta eteenpäin on vasta vähän tutkimustietoa. Erityisesti isän raskaudenaikana muodostamista mielikuvista ja niiden merkityksestä tiedetään niukasti.
Väitöstutkimus osoittaa, että koronakriisi korosti aluksi valtioiden alueellista suvereniteettia, mutta yhteistyöstä ei luovuttu.
Sosiaalisen median ongelmakäyttöä pidetään yhtenä digitaalisiin teknologioihin liittyvistä riskeistä. Ongelmakäyttöön johtavista tekijöistä ja sen seurauksista tiedetään edelleen kuitenkin verrattain vähän.
Valtaosa lapsista oppii ympäristön kielen ilman tietoisia ponnisteluita. Kielen omaksumisessa on kuitenkin yksilöllisiä eroja, eikä se aina suju ongelmitta. Syitä kehityksellisille eroille ei vielä tunneta hyvin.
Insuliinin kokonaiskulutuksessa ei muutoksen jälkeen havaittu kasvua, mutta muutoksen vaikutukset näkyivät toimeentulotuen käytössä, osoittaa Turun yliopistossa tehty väitöstutkimus.
Runsas lihankulutus on globaali kestävyyshaaste muun muassa ympäristö- ja terveyshaittojen takia. Viime vuosina kasvisruokien asema on vahvistunut ja lihan kokonaiskulutus hidastunut, mutta lihankulutus ei ole kuitenkaan kääntynyt laskuun. Uuden väitöstutkimuksen perusteella lihankulutuksen taustalla vaikuttavat muun muassa lihan koettu hyvä maku ja tuttuus.
Joni Jaakolan väitöstutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että hyvinvointiteknologia ei niinkään vastaa iäkkäiden hoivan ongelmiin, vaan monimutkaistaa niitä. Etnografisessa sosiologian alan väitöstutkimuksessaan Jaakola perehtyi hyvinvointiteknologiaan liittyviin odotuksiin ja siihen, mitä eettisiä ja poliittisia seurauksia sen käyttöönotolla voi olla iäkkäiden hoivatyön kannalta.
Maalaisliittolainen poliitikko ja pääministeri Juho Emil Sunila puolusti tinkimättä suomalaista kansanvaltaa Lapuan liikettä ja muita ulkoparlamentaarisia voimia vastaan. Tuomas Rantala esittää poliittisen historian väitöskirjassaan, että Sunila oli yksi 1920- ja 1930-lukujen merkittävistä poliitikoista, jotka ratkaisivat Suomen yhteiskunnallisen ja kansanvaltaisen kehityksen suunnan.
Ilmastonmuutos haastaa arkimoraalin toimivuutta, toteaa filosofi Mikko Puumala Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa. Hänen mukaansa ihmisen moraalipsykologia ole sopeutunut vastaamaan globaaleihin ja vaikutuksiltaan kauaskantoisiin ongelmiin. Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa Puumala selvittää, millaisia uhrauksia yksilöltä vaaditaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Hiiliveron kannatus on Pohjoismaissa asuvien keskuudessa muuhun Eurooppaan nähden korkeaa, havaitsi Jukka Sivonen Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa. Hän arvioi, että korkeampi kannatus liittyy Pohjoismaissa vallitsevaan vahvaan luottamukseen poliittisiin instituutioihin.