Hiiliveron kannatus on Pohjoismaissa asuvien keskuudessa muuhun Eurooppaan nähden korkeaa, havaitsi Jukka Sivonen Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa. Hän arvioi, että korkeampi kannatus liittyy Pohjoismaissa vallitsevaan vahvaan luottamukseen poliittisiin instituutioihin.
Valtiotieteiden maisteri Jukka Sivonen tarkasteli ilmastopoliittisia asenteita ja niihin yhteydessä olevia tekijöitä Euroopassa Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa.
Sivonen havaitsi vuosina 2016–2017 kerätyn eurooppalaisen väestökyselyaineiston perusteella, että hiiliveron kannatus oli Pohjoismaissa asuvien keskuudessa muuhun Eurooppaan nähden korkeaa. Keskeinen korkeampaan kannatukseen yhteydessä oleva tekijä oli vahvempi luottamus poliittisiin instituutioihin väestötasolla, joka Pohjoismaissa on verraten vahvaa. Korkeaa poliittista luottamusta on selitetty muun muassa pohjoismaiseen hyvinvointivaltiomalliin liitetyillä suhteellisen universaaleilla hyvinvointipalveluilla ja vähäisellä korruptiolla.
– Kuitenkaan muiden tarkasteltujen ilmastopoliittisten keinojen kannatuksessa Pohjoismaat eivät erottuneet vastaavasti muusta Euroopasta, hän sanoo.
Myös yksilötasolla poliittinen luottamus oli selvästi yhteydessä hiiliveron kannatukseen. Tulos päti lähes kaikissa tutkituissa Euroopan maissa. Sen sijaan luottamuksella muihin ihmisiin yksilötasolla ei havaittu yhtä selkeää yhteyttä hiiliveroasenteiden kanssa maiden välisessä tarkastelussa.
– Vahvempi vasemmistoon sijoittuminen oli yhteydessä hiiliveron korkeampaan kannatukseen erityisesti Itä-Euroopan ulkopuolella, Sivonen kertoo.
Pohjoismaisessa vertailussa hän tutki suomalaisten, norjalaisten ja ruotsalaisten asenteita. Kaikissa maissa hiiliveroasenteet kytkeytyivät vahvemmin puoluevalintaan kuin ammattiasemaan. Erityisesti vihreiden ja vasemmistopuolueiden kannattajat tukivat hiiliveroa, kun taas populistisen oikeiston keskuudessa sen kannatus oli matalinta.
Vuonna 2019 Suomesta kerätyn väestökyselyaineiston perusteella kaupunki- ja maaseudun välinen jaottelu ei osoittautunut erityisen merkittäväksi vedenjakajaksi ilmastopoliittisissa asenteissa. Ainoastaan tiettyjen maaseudun elinkeinoihin läheisemmin liittyvien ilmastopoliittisten toimien kannatus oli vähäisempää kaupunkiseutujen ulkopuolella.
– Ilmastopoliittisista asenteista on tärkeää saada lisää tietoa, sillä niiden ymmärtäminen voi auttaa esimerkiksi jatkuvuudeltaan paremman ilmastopolitiikan suunnittelutyössä, hän toteaa.
***
VTM Jukka Sivonen esittää väitöskirjansa ”Public Attitudes on Climate Policy Instruments: A comparative perspective in Europe” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 6.10.2023 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub1-luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Pekka Jokinen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Pekka Räsänen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on taloussosiologia.
Väittelijän yhteystiedot: juensi@utu.fi
