Sosiaalisen median ongelmakäyttöä pidetään yhtenä digitaalisiin teknologioihin liittyvistä riskeistä. Ongelmakäyttöön johtavista tekijöistä ja sen seurauksista tiedetään edelleen kuitenkin verrattain vähän.
Runsas lihankulutus on globaali kestävyyshaaste muun muassa ympäristö- ja terveyshaittojen takia. Viime vuosina kasvisruokien asema on vahvistunut ja lihan kokonaiskulutus hidastunut, mutta lihankulutus ei ole kuitenkaan kääntynyt laskuun. Uuden väitöstutkimuksen perusteella lihankulutuksen taustalla vaikuttavat muun muassa lihan koettu hyvä maku ja tuttuus.
Hiiliveron kannatus on Pohjoismaissa asuvien keskuudessa muuhun Eurooppaan nähden korkeaa, havaitsi Jukka Sivonen Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa. Hän arvioi, että korkeampi kannatus liittyy Pohjoismaissa vallitsevaan vahvaan luottamukseen poliittisiin instituutioihin.
Kärjekkäämmät mielipiteet sekä uusien identiteettipuolueiden poliittiset teemat korostuvat sosiaalisen media poliittisissa keskusteluissa, ilmenee Ilkka Koirasen Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksesta. Tutkimuksessa havaittiin myös, että puolueiden kannattajien, jäsenten ja edustajien sosiaalisilla taustoilla ja ideologisilla arvoilla on merkitystä siihen, miten sosiaalisessa mediassa osallistutaan. Koirasen mukaan ilmiöllä saattaa olla merkittävä vaikutus siihen, mitä sosiaalisen median käyttäjät ajattelevat politiikasta, yhteiskunnasta ja toisistaan.
Taloussosiologian yliopistonlehtori, dosentti Aki Koivula sai Helsingin Sanomain Säätiöltä 100 000 euron apurahan johtamalleen tutkimushankkeelle Kriisiviestinnän vaikutus kansalaisten riskikäsityksiin ja poliittiseen luottamukseen sekamuotoisessa mediaympäristössä. Turun yliopiston tutkijoita on mukana myös apurahan saaneessa Koronapandemia ja kriisitiedon ekosysteemi -tutkimuksessa.
Koronapandemia on vähentänyt suomalaisten onnellisuuden ja elämään tyytyväisyyden kokemuksia, mutta samaan aikaan kohentanut taloudelliseen tilanteeseen ja tulevaisuuteen liittyviä odotuksia. Pandemia-aikaan liittyviä kokemuksia ja asenteita tutkineiden Turun yliopiston taloussosiologien mukaan korona-aika tuonut Suomessa näkyväksi monia perinteisiä ja uusia eriarvoisuustekijöitä.
Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan uuden blogisarjan ”Yhteiskunnasta, rakkaudella” neljäs kirjoitus on julkaistu. Lue filosofian professorin Juha Räikän ajatukset kertomisesta sekä sarjan aiemmat osat osoitteessa blogit.utu.fi/yhteiskunnasta.
Ulkonäköön liittyvät normit ovat tiukempia naisille kuin miehille. Valtiotieteiden maisteri Erica Åbergin Turun yliopistoon tekemä väitöstutkimus haastaa suomalaisessa keskustelussa usein korostetun luonnollisuuden ja vaatimattomuuden normin ulkonäköön panostamisessa. Åberg osoittaa, että naisten oletetaan panostavan ulkonäköönsä eri tavoin kuin miesten ja samalla heidän oletetaan nauttivan palkattomasta ulkonäkötyöstä ja laajentavan tätä työtä koskemaan jopa lapsiaan.
Kiitos dekaani @Luikki hienosta puheesta valmistuneille! Kyllä herkistyi tuore maisteri etäyhteydenkin välityksellä!
Katariina Kulhan twitterviesti ja siihen liitetty kuva kahvikupista läppärinäyttöineen kuvaa vuonna 2020 valmistuneiden ainutlaatuista opiskelujen lopputaivalta. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan maisterien, lisensiaattien ja tohtoreiden publiikki vietettiin ensimmäistä kertaa etänä.
Koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne on ainakin hetkellisesti muuttanut kulutustottumuksia. Yksillä huoli koronatilanteesta on suurempi kuin toisilla. Turun yliopistossa vertaillaan nyt, miten koronakriisiin suhtaudutaan Suomessa ja Yhdysvalloissa.