Tuukka Lehtiniemen väitöstutkimuksessa tarkastellaan, millaista datataloutta data-aktivistit yrittävät rakentaa nykyisen tilalle. Dataa hyödyntäville yrityksille ihmiset ovat usein datan lähteitä ja passiivisia vaikuttamisen kohteita. Lehtiniemen mukaan datatalous voisi toimia myös toisin ja ihmisten rooli voisi olla aktiivisempi.
Kaikki yhteiskuntatieteellisen hakukohteet keräsivät ennätysmäärän hakemuksia, yhteensä 7328 hakemusta. Viime vuoteen verrattuna tiedekuntaan saapuneiden hakemusten määrä kasvoi yhteensä 1529:llä. Suurimmat määrälliset kasvajat oli poliittinen historia ja valtio-oppi 438 hakemuksen kasvulla, logopedia 417 hakemuksen kasvulla, sosiaalitieteet 243 hakemuksen kasvulla ja psykologia 210 hakemuksen kasvulla.
Vuoden tiedekirjana palkitaan vuonna 2019 ilmestynyt ansiokas suomalainen tiedekirja. Ehdolla on kymmenen teosta, joista kaksi on Turun yliopiston tutkijoiden käsialaa.
Ulkonäöllä on paljon merkitystä ihmisen taloudelliseen ja sosiaaliseen menestykseen. Videolla taloussosiologian dosentti Outi Sarpila kertoo, miksi ulkonäköä on tärkeää tutkia eriarvoistumisen näkökulmasta.
Minkälainen yhteys ulkonäöllä ja elämässä menestymiselle on suomalaisessa yhteiskunnassa? Tähän kysymykseen pureutuu Turun yliopiston taloussosiologien tuore teos Ulkonäköyhteiskunta 2000-luvun Suomessa.
Taloussosiologian dosentti Outi Sarpila on saanut Suomen Akatemialta 480 000 euron rahoituksen tutkimushankkeelle, jossa selvitetään ulkonäön taloudellisten seurausten sosiaalisia mekanismeja. Artikkeli on toinen osa sarjaa, jossa esitellään Turun yliopiston sarjassa yhteiskuntatieteilijöille myönnetyt akatemiarahoitushankkeet.
VTM Aki Koivula selvitti taloussosiologian alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan, miten puoluekanta selittää ihmisten kulutustottumuksia, luottamusta muihin ihmisiin ja kokemusta yhteiskunnallisista riskitekijöistä. Väitöskirja tarjoaa uutta kyselytutkimuksiin perustuvaa tietoa suurimpien puolueiden kannattajista ja jäsenistä.
Talouskasvu on huono inhimillisen ja kestävän kehityksen mittari. Kansainvälisen kehitysyhteistyön määritelmät ja EU:n kehitysyhteistyön välineet eivät ole ajantasalla vastatakseen maailman köyhyysongelmaan, jossa eriarvoisuus on nykyään laajempi ongelma kuin absoluuttinen köyhyys. Näin toteaa EU:n kehityspolitiikkaa ja kehitysyhteistyön rahoitusvälineitä köyhissä ja keskitulon maissa tutkinut Riina Pilke Turun yliopistossa julkaistavassa väitöskirjassaan.
Tervetuloa vuoden 2018 Mauno Koivisto -luennolle. Luennon pitää professori Eszter Hargittai digitaaliseen eriarvoisuuteen liittyvistä ajankohtaisista kysymyksistä. Luento pidetään perjantaina 9.11. kello 14.15– 15.30 Turun yliopiston Publicum-rakennuksen (Assistentinkatu 7) luentosalissa Pub3.