Akatemiarahoitettu tutkimus selvittää ulkonäön seurauksia taloudellisessa vaihdossa
Taloussosiologian dosentti Outi Sarpila on saanut Suomen Akatemialta 480 000 euron rahoituksen tutkimushankkeelle, jossa selvitetään ulkonäön taloudellisten seurausten sosiaalisia mekanismeja. Artikkeli on toinen osa sarjaa, jossa esitellään Turun yliopiston sarjassa yhteiskuntatieteilijöille myönnetyt akatemiarahoitushankkeet.
– Keskeisenä tavoitteena on selvittää, miten ulkonäön merkitys taloudellisessa vaihdossa vaihtelee yhtäältä kauneudella ja toisaalta niin sanotulla ammattialan mukaisella ulkonäöllä mitattuna. Tutkimme kysymystä sukupuolittain ottaen huomioon ammattialakontekstit, Sarpila kertoo.
Projektissa tarkastellaan ulkonäön merkitystä niin nais-, mies- kuin seka-aloilla.
– Olemme kiinnostuneita siitä, onko olemassa sellaisia alakohtaisia ulkonäöllisiä ominaisuuksia, joiden täyttyminen edesauttaa tai haittaa ihmisten menestystä tietyillä aloilla. Lähestymme ulkonäköä sekä perinteisen kauneuden että ammattialan mukaisen ulkonäön näkökulmasta, Sarpila kertoo. – Lähtökohtainen oletuksemme on, että ulkonäön mekanismi taloudellisessa vaihdossa on paitsi alakohtainen myös erilainen naisilla ja miehillä.
Tutkimuksessa analysoidaan 25 000 suomalaisen ihmiskasvon ja ammatit yhdistävää kuva-aineistoa, joka toimii pohjana sosiaaliselle koeasetelmalle. Kuvien analyysissa hyödynnetään koneoppimista. Sosiaalinen koeasetelma toteutetaan laajana väestötason kyselynä Suomessa.
– Koehenkilölle esitetään erilaisia kuvitteellisia valintatilanteita, jossa he joutuvat päättämään, kenen kanssa ovat taloudellisessa vuorovaikutuksessa. Kokeet toteutetaan siis niin sanottuina kvasi eli puolikokeina. Poikkeuksellista asetelmassa on paitsi kuva-aineiston laajuus myös koeasetelmiin osallistuvien väestöllinen edustavuus.
Tutkimuksen innoittajana on viime vuosina tapahtunut muutos ulkonäön taloudellisten seurausten ymmärryksessä. Aikaisemmat selitykset ulkonäön taloudellisia seurauksia synnyttävästä mekanismista palautuvat oletukseen kauneudesta yksinomaan hyvää tuottavana ominaisuutena.
– On esimerkiksi osoitettu, että kauniiksi mielletyille naisille kauneudesta on haittaa eikä hyötyä miesvaltaisella alalla (ks. esim. Kuwabara & Thébaud 2017). Toisaalta myös kauneuskäsitysten universaalius on kyseenalaistettu (esim. Kuipers 2015) On toki mahdollista, että ulkonäön taloudelliset seuraukset osin palautuvat perinteiseen kauneuteen mutta kyse on todennäköisesti muustakin. Tavoitteenamme on löytää uusi mekanismi, joka selittäisi ulkonäöstä yksilöille koituvat taloudelliset hyödyt ja haitat nykyisiä selitysmalleja paremmin.
>> Akatemiarahoitus sukupolvien välisen vuorovaikutuksen tutkimiseen
>> Akatemiarahoitus tiedollisen luottamuksen tutkimiseen
>> Kymmenen uutta kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen akatemiahanketta Turun yliopistoon