EU-yhteistyö ei tavoita köyhiä keskitulon maissa (väitös FM Riina Pilke 1.4.2019, taloussosiologia)
Talouskasvu on huono inhimillisen ja kestävän kehityksen mittari. Kansainvälisen kehitysyhteistyön määritelmät ja EU:n kehitysyhteistyön välineet eivät ole ajantasalla vastatakseen maailman köyhyysongelmaan, jossa eriarvoisuus on nykyään laajempi ongelma kuin absoluuttinen köyhyys. Näin toteaa EU:n kehityspolitiikkaa ja kehitysyhteistyön rahoitusvälineitä köyhissä ja keskitulon maissa tutkinut Riina Pilke Turun yliopistossa julkaistavassa väitöskirjassaan.
Kuluvan budjettikauden alussa EU päätti lopettaa kehitysyhteistyön lähes kahdessakymmenessä Latinalaisen Amerikan ja Aasian maassa. Päätöksen taustalla oli muun muassa kyseisten maiden jo ennestään pienet kehitysyhteistyömäärärahat ja maiden suhteellisen nopea talouskasvu.
EU:n kehityspolitiikasta pian väittelevä Riina Pilke esittää tutkimuksessaan kritiikkiä EU:n kehitysyhteistyöpäätöksiä ja niiden perusteluita kohtaan. Pilke korostaa, että talouskasvu on vain yksi yhteiskunnan hyvinvoinnin mittari, eikä bruttokansantulo kerro maiden köyhimpien oloista tai eriarvoisuudesta. Tyypillisesti kehittyvissä maissa on merkittävät tuloerot eri väestöryhmien välillä.
- EU:n kehityspolitiikan päätavoite on köyhyyden poistaminen. Sen toteutuminen on kyseenalaista, jos keskitulon maiden köyhyysongelma sivuutetaan. Tämänkaltainen operatiivinen päätös on ollut joidenkin maiden osalta aivan rationaalinen ratkaisu. Esimerkiksi Kiinan kohdalla ei kehitysyhteistyö EU:n ja Kiinan suhteiden perustana enää ollut mitenkään perusteltua. Sitä vastoin monet maat, jotka ovat vasta hiljattain siirtyneet köyhästä keskitulon maaksi, voivat luisua takaisin köyhien maiden kategoriaan ilman kansainvälisen yhteisön tukea. Tällä taas voi olla kansainvälisestikin merkittäviä poliittisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia seurauksia, sanoo Pilke.
Pilkkeen mukaan EU:n päätös ei ole ainutlaatuinen, mutta suurena kehitysyhteistyökumppanina sitäkin merkittävämpi.
Tutkimuksessaan Pilke osoittaa, että EU:n valintaan vaikuttivat ensisijaisesti unionin omat taloudelliset ja poliittiset intressit, ei niinkään maiden sosiaalipoliittiset tilanteet, ja EU perusteli päätöstä lähinnä kehitysyhteistyörahojen tehokkaammalla käytöllä. Pilkkeen mukaan lopettamispäätöksen perustelut ja siirtymästrategiat muihin yhteistyön muotoihin olivat kuitenkin kumppanimaiden näkökulmasta vajavaisia. Tutkija korostaa lisäksi, että kehitysyhteistyövarojen käytön tehokkuutta eri maiden välillä on hankala vertailla.
- Kehitysyhteistyön ulkopuolella EU on kehittänyt esimerkiksi verotusta tasaisemman tulonjaon välineenä sekä rahoitusmalleja yhteisten julkishyödykkeiden kansainväliseksi turvaamiseksi, mutta lähtökohtaisesti EU:n omien intressien näkökulmasta. Näyttäisi olevan edelleen hyvin vähän keinoja tai halua kehittää mekanismeja, joilla torjuttaisiin esimerkiksi eurooppalaisten toimijoiden aiheuttamia paikallisia köyhyysvaikutuksia kolmansissa maissa, olipa kyse sitten verotuksesta tai julkishyödykkeiden suojelemisesta, kertoo Riina Pilke.
Yksityisen sektorin rooli kasvanut köyhyyden torjunnassa - eri sektoreiden yhteistyö tarvitsee parempaa koordinointia
Pilkkeen mukaan kansainvälisten sitoumusten ja köyhyystilastojen näkökulmasta kehitysyhteistyön määritelmät siitä kenen ja missä apua tulisi saada eivät enää välttämättä vastaa nykyistä maailman tilannetta. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana absoluuttinen köyhyys on vähentynyt ja lukuisat maat ovat kivunneet keskitulon maiden kategoriaan, mutta pyrkimys jatkuvaan talouskasvuun on johtanut vaurauden ennennäkemättömän epätasaiseen jakautumiseen niin köyhissä, kehittyvissä kuin rikkaissakin maissa.
Kestävän kehityksen tavoitteet, joihin EU:kin on sitoutunut, alleviivaavat yhteisvastuuta ja eri sektoreiden yhteispeliä reilumman tulonjaon ja toimeentulon turvaamiseksi kaikille asuinpaikasta riippumatta. Tutkijan mukaan kehitysyhteistyössä onkin nyt muodikasta yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö, yritysten yhteiskunnallisen vastuun korostaminen, toimitusketjujen vastuullinen hallinta ja verotuksen hyvä hallintotapa.
- Sitoutumalla tämänkaltaisiin periaatteisiin ja kestävän kehityksen tavoitteisiin poliittisella tasolla osoitamme tiedostavamme ongelmat hyvin. Kenttänä tämä yhteiskunnalliseen vastuuseen perustuva ja maiden rajat ylittävä eri sektoreiden yhteistyö on kuitenkin vielä melko villi, eivätkä eri toimijat koordinoi työtä riittävästi, Pilke painottaa.
Esimerkiksi eri sektorirajat ylittävän yhteistyön haasteista Pilke mainitsee EU:n kankean byrokraattisen koneiston eri rahoitusvälineineen. Tutkijan mukaan unionin byrokratia antaa toistaiseksi hyvin vähän sijaa uudenlaiselle ajattelulle ja uusien räätälöityjen yhteistyömallien kehittämisen perinteisen kehitysyhteistyön ulkopuolella EU:n ja kehittyvien maiden välillä.
***
FM Riina Pilke esittää väitöskirjansa ”The EU's Differentiateted Development Cooperation and the New Global Challenges” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa maanantaina 1.4.2019 klo 12.00 (Turun yliopisto, Arcanum, Arc 1, Arcanuminkuja 4, Turku).
Vastaväittäjänä toimii Dr. Patrick Holden (Plymouth University, Iso-Britannia) ja kustoksena professori Pekka Räsänen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on taloussosiologia.
Väittelijän yhteystiedot: p. +358405844309, rimapi@utu.fi