Hyvä työmarkkina-asema ja tulotason kohoaminen edistivät vanhemmaksi tuloa, osoittaa valtiotieteiden maisteri Anneli Miettinen väitöstutkimuksessaan. Sen sijaan työttömyys ja siihen liittyvät toimeentulon ongelmat vähensivät 30:tä ikävuotta lähenevien ja heitä vanhempien ensimmäisen lapsen saantia.
Jopa alakouluikäisten lasten elämäntyytyväisyys on matalampi köyhyyttä ja materiaalista puutetta kokevilla kuin niitä kokemattomilla. Asia ilmenee valtiotieteiden maisteri Enna Toikan Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksesta, jossa hän tarkasteli asiaa lasten ja nuorten itsensä kuvaamana. – Köyhien lasten matalampi elämäntyytyväisyys liittyy todennäköisesti materiaa itsessään enemmän köyhyyden rooliin lasten sosiaalisissa suhteissa ja osallisuudessa, Toikka sanoo.
Anestesialääkkeillä aiheutettu vastauskyvytön tila näkyy aivojen sähköisen toiminnan muutoksena jo ennen tajuttomuutta, selviää diplomi-insinööri Roosa Kallionpään Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksesta. Tutkimuksessaan Kallionpää pyrki selvittämään kahden anestesia-aineen, deksmedetomidiinin ja propofolin, avulla tajunnan ja vastauskykyisyyden hermostollisia korrelaatteja.
Nuoret naiset ovat sitoutuneita palkkatyöhön, mutta toivovat rahan rinnalla työltä merkityksellisyyttä, osoittaa Emma Lamberg väitöstutkimuksessaan. Media- ja hoitoalalle valmistuvia tutkinut Lamberg osoittaa, että työn mielekkyyden puute voi johtaa osaajapulaan. – Lähihoitajaopiskelijat olivat työssäoppimisten ja kesätöiden aikana havainneet, että työ on monissa työpaikoissa järjestetty tavalla, joka ei mahdollista hoidettavien tarpeisiin vastaamista. Monet olivatkin pohtineet, etteivät he halua jäädä lähihoitajiksi, Lamberg sanoo.
Luonnonkatastrofit ja erilaiset kriisit koettelevat ihmisyhteisöjä muun muassa kiihtyvän ilmastonmuutoksen takia. Pilvi Posio tarkastelee Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa yhä ajankohtaisempia yhteisön ja katastrofista toipumisen käsitteitä.
Suomessa oli jatkosodan aikana kymmeniä työleirejä, joille määrättiin tuhansia suomalaisia. Teologian tohtori Pekka Niiranen osoittaa Turun yliopiston poliittisen historian oppiaineeseen tekemässään väitöstutkimuksessa, että erityyppisille työleireille lähetettiin vuosina 1942–1944 ainakin 2 500 suomalaista. Niirasen mukaan presidentti Kekkonen osallistui leirijärjestelmän luomiseen esittämällä romanien kokoamista työleireille.
Kärjekkäämmät mielipiteet sekä uusien identiteettipuolueiden poliittiset teemat korostuvat sosiaalisen media poliittisissa keskusteluissa, ilmenee Ilkka Koirasen Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksesta. Tutkimuksessa havaittiin myös, että puolueiden kannattajien, jäsenten ja edustajien sosiaalisilla taustoilla ja ideologisilla arvoilla on merkitystä siihen, miten sosiaalisessa mediassa osallistutaan. Koirasen mukaan ilmiöllä saattaa olla merkittävä vaikutus siihen, mitä sosiaalisen median käyttäjät ajattelevat politiikasta, yhteiskunnasta ja toisistaan.
Uutena ja vallankumouksellisena nähdyn startup-yrittäjyyden juuret ulottuvat 1990-luvulle, paljastuu valtiotieteiden maisteri Henri Koskisen tuoreessa väitöstutkimuksessa. Samalla startup-yrittäjyys on muuttanut käsitystä siitä, mitä yrittäjyys on. – Yrittäjyyttä ei nähdä vain itsenäisenä, kurinalaisena puurtamisena vaan rentona ja kivana yhdessäolona ja pöhinänä, Koskinen toteaa.
Suojelupoliisi toimi kylmän sodan aikana voimakkaammin suhteessa KGB:hen kuin mitä aiemmin on ymmärretty. Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa Mari Luukkonen tuo esille, että Supon KGB-residentille tekemät ilmoitukset Neuvostoliiton harjoittamasta luvattomasta tiedustelutoiminnasta kestävät kansainvälisen vertailun. – On aika rikkoa myytti KGB:n kaikkivoipaisuudesta kylmän sodan Suomessa, Luukkonen sanoo.
Korjaava työyhteisösovitteluprosessi ja sovittelijoiden toiminta edistävät ristiriitatilanteiden ratkaisua ja koettua työhyvinvointia, mutta aina sovitteluprosessin läpikäynti ei riitä ristiriidan ratkaisemiseksi. Asiaa väitöstyössään tutkineen Tuula Kaitsaaren mukaan sovittelutilanteiden jälkeen työhyvinvointi heikkeni erityisesti silloin, jos sovitteluun osallistuneet kokivat, ettei esihenkilö tukenut muutosta.