Oletko kiinnostunut historian ja arkeologian tutkimuksesta? Kehittäisitkö ammatillista osaamistasi psykologian tai sosiaalitieteiden opinnoilla? Tai haluaisitko opiskella yleissivistyksen vuoksi?
Tiedonhistoria on ajankohtainen tutkimusala nykyhetkessä, jossa tieto, faktat ja valeinformaatio ovat päivittäisen keskustelun kohteena. Joukko Turun yliopiston tutkijoita on nyt julkaissut kirjan, jossa esitellään tiedonhistoriaa – ja sen historiaa – ensimmäistä kertaa suomen kielellä.
Vuoden 2021 maailmanparantajaksi on valittu tutkija, eläinfilosofi Elisa Aaltola. Suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingon myöntämä tunnustus on tarkoitettu henkilölle, jonka toiminta on ollut merkittävää, epäitsekästä ja aktiivisesti maailmaa parantavaa.
Eri tekijöiden välinen dynamiikka on tärkeää minuuden ymmärtämisessä. Valtiotieteiden maisteri Heidi Haanila selvitti väitöstutkimuksessaan, että minuuden kokonaisuuden ymmärtämiseksi tulee huomioida lukuisia osatekijöitä ja lisäksi näiden tekijöiden keskinäinen vuorovaikutus. Minuuden dynamiikka on merkittävä tutkimuskohde, sillä se liittyy myös psyykkiseen hyvinvointiin.
Turun yliopiston filosofian oppiaineen järjestyksestä toisesta professorista, Jalmar Edvard Salomaasta on julkaistu elämäkerta. Salomaa toimi professorina 1931–1958. Hän toimi aiemmin myös Turun Suomalaisen Yliopistoseuran kiertävien asiamiesten kärkijoukkossa 1919–1923, vuodesta 1922 alkaen Yliopistoseuran yliasiamiehenä. Salomaa kävi myös Yhdysvalloissa keräämässä rahaa uudelle yliopistolle.
Itsekontrollin puute nähdään usein yksilön epäonnistumisena. Valtiotieteiden maisteri Polaris Koi osoittaa väitöstutkimuksessaan, että itsekontrollissa onnistumiselle voi olla lukuisia esteitä, joista monet eivät ole yksilöstä itsestään kiinni. – Inhibitioon ja ’tahdonvoimaan’ keskittyvä keskustelu vaikeuttaa sitä, että kaikki voisivat tunnistaa itselleen soveltuvia itsekontrollin muotoja ja harjaantua niissä, Koi toteaa.
Valtiotieteiden ja filosofian maisteri Tiia Sudenkaarne tuo suomalaisen tieteen kaanoniin uuden teoreettisen viitekehyksen, queer-bioetiikan, joka auttaa valottamaan marginaalisina pidettyjä LHBTQI+-kysymyksiä filosofisesti rikkaina ja yhteiskunnallisesti merkittävinä.
Miksi salaliittoteoriat vetävät puoleensa, mitä ne kannattajilleen antavat ja kenen etuja ne palvelevat? Muun muassa näihin kysymyksiin filosofi Juha Räikkä vastaa uutuusteoksessaan ”Salaliittoteorioiden filosofia – Temppeliherroista liskoihmisiin.” Teos on ensimmäinen kattava suomenkielinen esitys salaliittoteorioiden herättämistä filosofisista kysymyksistä.
Dietrich Bonhoeffer (1906–1945) oli yhteiskunnallinen vaikuttaja, saksalainen pappi ja teologi, joka toimi aktiivisesti natsismin vastaisessa kirkollisessa vastarintaliikkeessä. Luentosarja avaa ja syventää Bonhoefferin aikakautta sekä ajatusmaailmaa nykypäivään.
Turun yliopisto oli mukana järjestämässä samalla viikolla kahta etiikkaan liittyvää tapahtumaa: Maailman bioetiikkapäivän (19.10.) aiheena oli ”Kohtaaminen ja profilointi digitalisoituvassa terveydenhuollossa” ja Conference on Technology Ethics – Tethics 2020 -konferenssissa (21.10.) puolestaan pohdittiin yleisesti teknologian ja tekoälyn etiikkaa.