Valtiotieteiden ja filosofian maisteri Tiia Sudenkaarne tuo suomalaisen tieteen kaanoniin uuden teoreettisen viitekehyksen, queer-bioetiikan, joka auttaa valottamaan marginaalisina pidettyjä LHBTQI+-kysymyksiä filosofisesti rikkaina ja yhteiskunnallisesti merkittävinä.
Sudenkaarne analysoi Turun yliopiston filosofian oppiaineeseen tekemässään artikkeliväitöskirjassa sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuutta erityisesti bioetiikan esimerkein. Bioetiikka tutkii ja selvittää moraalis-yhteiskunnallisia kysymyksiä, jotka nousevat erityisesti lääke- ja biotieteen kehityksestä ja joilla on myös valtasuhteisiin liittyviä ulottuvuuksia.
Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudella tarkoitetaan kokemusten, identiteettien, ilmaisun ja halujen kirjoa, joka ylittää kahden niin kutsutun vastakkaisen sukupuolen mallin ja niihin pohjaavan vastakohtien vetovoima -ajattelun. Feministisen tutkimukseen ja queer-tutkimukseen nojautuen Sudenkaarne nimeää tämän cis- ja heteronormatiivisuudeksi, joka rakentaa virheellisiä oletuksia ihmisyydestä ja hyvästä elämästä.
Sudenkaarne erittelee tutkimuksessaan, miten kriittiset feministiset ja queer-näkökulmat bioetiikan peruskäsitteisiin, kuten autonomiaan ja oikeudenmukaisuuteen, voivat rikastuttaa teoriaa, metodologiaa ja käytäntöä. Normaalius on usein yhtä kuin yhtä kuin cis- ja heteronormatiivisuus:
– Esimerkiksi intersukupuolisen vauvan toimivaan mutta normiin sopimattomaan kehoon kajoamisen taustalla on oletus, että cis- ja heteronormatiivisuus on hyvän elämän edellytys. Näin oikeutetaan normalisaatio, joka on poikkeavaksi mielletyn ruumiillisuuden sukupuolikurinpalauttamista, Sudenkaarne sanoo.
– Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus on kuitenkin mahdollista nähdä myös neutraalina vaihteluna tai toisaalta esimerkiksi toivottujen sukupuolenkorjaushoitojen kautta inhimillisen kukoistuksen lisääntymisenä.
Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuteen liittyy haavoittuvuuksia
Sijaissynnytyskäytänteitä ja sukupuolen moninaisuuden diagnostiikkaa tarkastelemalla Sudenkaarne kuitenkin osoittaa myös, että sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuteen liittyy erityisiä haavoittuvuuksia. Hän tarkastelee niitä intiimiyden, kiintymyksen, toimijuuden ja eettisen kestävyyden alueilla. Sudenkaarneen queer-haavoittuvuuksien malli on hänen oma lisäyksensä haavoittuvuuden suosittuun teoriaan ja analyysiin.
Sudenkaarne muistuttaa, että sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus on myös puhetta lisääntymisoikeuksista, sillä niiden kautta rakentuu toivotun lisääntymisen normeja.
– Esimerkiksi vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä sukupuolenkorjaushoitojen ehtona pohjaa rotuhygenian eetokseen, joka määritteli toivotut ja ei-toivotut kansalaiset. Näiden kytkösten purkaminen on elintärkeää. Ne ovat jälleen keskiössä, kun eduskunta valmistautuu käsittelemään radikaaleja uudistuksia vaativaa kansalaisaloitetta, Sudenkaarne toteaa.
Niin ikään hänelle oleellista on rakeenteellisen rasismin haltuunotto sekä rodullistamisen sukupuolen ja seksuaalisuuden yhdistävä tutkimus, jota Suomessa tehdään yhä liian vähän.
– Yhteiskuntatieteilijänä näen kytköksen hyvinvointivaltion eetoksen kriittiseen tarkasteluun. Marginaalit keskiöön nostamalla ja synkkiä vesiä hämmentämällä filosofinen etiikka auttaa uudelleen tulkitsemaan ja elinvoimaistamaan oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden hyveitä, Sudenkaarne pohtii.
***
VTM, FM Tiia Sudenkaarne esittää väitöskirjansa ”Queering Bioethics: A Queer Feminist Framework for Vulnerability and Principles” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 28.8.2021 klo 16.00. Väitöstilaisuutta voi seurata etänä osoitteessa https://utu.zoom.us/j/61857174329.
Vastaväittäjänä toimii professori Jamie Nelson (Michigan State University, Yhdysvallat) ja kustoksena yliopistonlehtori Helena Siipi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomen- ja englanninkielinen. Väitöksen alana on filosofia.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: tiijun@utu.fi, 050 318 2530
>> Väittelijän kuva
>> Väitöskirja on julkaistu sähköisenä, johdanto
