Metsästysjärjestöjen verkkosivuilla olevat kuvaukset eläimistä keskittyvät lähinnä eläinten fyysisiin ominaisuuksiin, unohtaen eläinten tietoisuuden ja tunteet.
Mitä ympäristösodat ovat? Miten perinteinen sotilasetiikka soveltuu ympäristösotien kontekstiin? Miten luonnon- ja ympäristönsuojelu tulisi sisällyttää sodan etiikkaan? Muun muassa näitä kysymyksiä käsitellään Koneen Säätiön rahoittaman Just and Unjust Environmental Wars -tutkimushankkeen kaikille avoimessa aloitussymposiumissa torstaina 30.11.
Ilmastonmuutos haastaa arkimoraalin toimivuutta, toteaa filosofi Mikko Puumala Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa. Hänen mukaansa ihmisen moraalipsykologia ole sopeutunut vastaamaan globaaleihin ja vaikutuksiltaan kauaskantoisiin ongelmiin. Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa Puumala selvittää, millaisia uhrauksia yksilöltä vaaditaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Mitä on kestävä kehitys terveydessä, diagnostiikassa ja lääkekehityksessä? Mitkä ovat lääkkeiden ja ruoan ympäristövaikutukset? Mitä on lääkkeiden hinnoittelun etiikka? Tule kuuntelemaan keskustelua näistä ja muistakin mielenkiintoisista aiheista Thematics Talk Together -seminaarisarjan luennolle 8.2.2023.
Teoreettisen filosofian professori Olli Koistinen pitää keskiviikkona 26.10. kello 18.15 alkaen kaikille avoimen luennon Intuitiivinen tieto Spinozan filosofiassa. Luento pidetään Publicum-rakennuksen (Assistentinkatu 7) Mauno Koivisto -salissa ja on Suomen Filosofisen Yhdistyksen kuukausiesitelmä.
Vuoden 2021 maailmanparantajaksi on valittu tutkija, eläinfilosofi Elisa Aaltola. Suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingon myöntämä tunnustus on tarkoitettu henkilölle, jonka toiminta on ollut merkittävää, epäitsekästä ja aktiivisesti maailmaa parantavaa.
Eri tekijöiden välinen dynamiikka on tärkeää minuuden ymmärtämisessä. Valtiotieteiden maisteri Heidi Haanila selvitti väitöstutkimuksessaan, että minuuden kokonaisuuden ymmärtämiseksi tulee huomioida lukuisia osatekijöitä ja lisäksi näiden tekijöiden keskinäinen vuorovaikutus. Minuuden dynamiikka on merkittävä tutkimuskohde, sillä se liittyy myös psyykkiseen hyvinvointiin.
Perinteiset salaliittoteoriat tarjoavat tyypillisesti vaihtoehtoisen totuuden viralliselle tiedolle. Uudessa salaliittoajattelussa väitteiden totuudellisuus on sivuseikka. Ensisijaisena tarkoituksena on rakentaa viholliskuvia. Salaliittoteorioiden leviämisen hillitseminen on aina ollut työlästä, mutta viime vuosina siitä on tullut entistäkin hankalampaa, kirjoittaa käytännöllisen filosofian professori Juha Räikkä. Kirjoitus on julkaistu alun perin MustRead Akatemiassa.
Turun yliopiston filosofian oppiaineen järjestyksestä toisesta professorista, Jalmar Edvard Salomaasta on julkaistu elämäkerta. Salomaa toimi professorina 1931–1958. Hän toimi aiemmin myös Turun Suomalaisen Yliopistoseuran kiertävien asiamiesten kärkijoukkossa 1919–1923, vuodesta 1922 alkaen Yliopistoseuran yliasiamiehenä. Salomaa kävi myös Yhdysvalloissa keräämässä rahaa uudelle yliopistolle.