Missä kulkevat julkisten edun ja terveydellisen profiloinnin oikeudelliset rajat? Mitä jos terveydenhuollossa kone on ainoa keskustelukumppanina? Miten käy yksityisyydelle digitalisoituvassa terveydenhuollossa? Näihin kysymyksiin haetaan vastausta Turun yliopistolla 18.3. järjestettävässä UNESCOn bioetiikkapäivässä.
Empiirinen tiede tukee Platonin idea-ajatusta varteenotettavana todellisuuden selitysmallina. Pasi Ockenströmin Turun yliopistossa tarkastettavan väitöskirjatutkimuksen mukaan idea-ajatus on yleispätevä ja käytäntöön sovellettavissa oleva teoria.
Utopiaako? on Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahaston suurhanke, jonka toteuttavat Turun AMK ja Turun yliopisto. Turun yliopiston ja Turun AMK:n Taideakatemian opiskelijat ja opettajat tuottavat toisen asteen opiskelijoille maalis-toukokuussa 2020 elämyksellisiä taidelähtöisiä työpajoja, joissa käsitellään ympäristökysymyksiä, rakentavaa vuorovaikutusta ja osallisuutta yhteiskunnassa.
Monet pitävät huomattavan pitkää elämää tavoittelemisen arvoisena ja haaveilevat jopa ikuisesta elämästä. Lääketieteelliset ja teknologiset ratkaisut saattavat mahdollistaa satojen vuosien mittaisen elämän jo lähitulevaisuudessa, mutta onko oikein tavoitella yhä pidempää elämää? Rosa Rantasen filosofian alaan kuuluva väitöstutkimus on katsaus eliniän huomattavaa pidentämistä koskeviin eettisiin kysymyksiin. Tutkimus tarjoaa työkaluja eettisten näkökulmien arviointiin ja vertailuun.
Maailman bioetiikkapäivä nostaa esille kulttuurisen moninaisuuden kunnioittamisen. Suomessa esille nostetaan erityisesti kielelliset kysymykset, kaikille avoin seminaari aiheesta pidetään Turun kaupunginkirjaston Studio-salissa lauantaina 19.10. kello 12 alkaen.
Australasian Association of Philosophy on myöntänyt TIAS-kollegiumtutkijalle Valtteri Arstilalle AJP Best Paper -palkinnon parhaasta Australasian Journal of Philosophy -lehdessä vuonna 2018 julkaistusta artikkelista.
Filosofian professori Juha Räikkä on saanut 480 000 euron akatemiarahoituksen uudelle tutkimushankkeelleen, jossa pohditaan luottamuksen rakentumista tietoa tuottaviin ja välittäviin instituutioihin. Esittelemme nyt alkavassa sarjassa yhteiskuntatieteilijöille myönnetyt akatemiarahoitushankkeet.
Miten jakaa hyödykkeitä oikeudenmukaisesti, jos päättäjällä ei ole riittävästi tietoa tarvitsijoiden tai hakijoiden todellisesta tilanteesta? Useimmiten avuksi on otettu tasajako, mutta mallia on kritisoitu mielivaltaiseksi. Käytännöllisen filosofian professori Juha Räikkä osoittaa tuoreessa tutkimuksessaan, että potentiaaliset vahingot ovat oikeudenmukaisuuden kannalta vähäisimpiä suosittaessa tasajakoa.
Turun yliopistossa väittelevä valtiotieteiden lisensiaatti Henri Pettersson pohtii väitöstutkimuksessaan erilaisten vaihtoehtoisten filosofiakäsitysten olemassaoloa. Filosofia on vakiintuneeksi akateemiseksi oppialaksi siinä suhteessa poikkeuksellinen, että sen sisässä esiintyy yhä nykyäänkin runsaasti erimielisyyttä siitä, mitkä lopulta ovat filosofoinnin todellisia kohteita, menetelmiä ja tavoitteita.
UNESCO Chair in Bioethics Suomi järjestää Turun yliopiston ja Åbo Akademin opiskelijoille valokuvauskilpailun teemalla Respect for Cultural Diversity.