Platonin idea-ajatus täydentää tieteellistä maailmankuvaa (Väitös: FM Pasi Ockenström, 29.2.2020, filosofia)

Platonin idea-ajatus on kaksitasoinen selitysmalli todellisuudesta. Sen mukaan aistittavan todellisuuden lisäksi on olemassa aineeton, ajatuksin tavoitettava todellisuus. Tasoja yhdistää tieteellisesti varmistettu tieto, joka kytkee ideat esimerkiksi matemaattisesti myös nykyaikaan, sillä pätevä tieto on ajankohdasta riippumatonta. Tietoa saadaan tieteellisesti havaittavan todellisuuden pysyvistä ominaisuuksista, joita voi kuvata matemaattisesti ja joista päätellään myös ideat. 

Esimerkiksi Einstein noudatti suhteellisuusperiaatteen löytämisessä samanlaista menetelmää kuin Platon ideoiden tavoittamisessa. Vaikka suhteellisuusperiaatteen ideaa ei voida havaita aistein (ideat tavoitetaan vain ajatuksin), se voidaan ilmaista matemaattisilla kaavoilla.
 
– Periaatteen olemassaolon voi todeta käytännössä esimerkiksi satelliittipaikannuksessa, sillä sen edellyttämä korjaus satelliittien ajanmittauksessa tehdään suhteellisuusperiaatteen edellyttämällä tavalla, Pasi Ockenström havainnollistaa.   

Syvällinen ymmärrys todellisuudesta eri alojen tuloksia yhdistämällä 

Vaikka luonnontieteelliset menetelmät kohdistuvat lähinnä aineellisiin ilmiöihin, saatava tieto on ratkaisevassa asemassa tehtäessä metafyysisiä päätelmiä todellisuudesta. Havaittavaa todellisuutta ei voida selittää pelkistämällä se vain aineellisiin osiinsa. Syvällinen ymmärrys syntyy yhdistämällä eri tieteiden tuloksia kokonaisuudeksi. 

– Tutkimukseni uutuusarvo on siinä, että Platonin idea-ajatusta voidaan pitää yhdistävänä alustana ja sitä kautta pätevänä todellisuuden selitysmallina. Koska luonnontiede ja idea-ajatus tulkitsevat samaa maailmaa, tulee niiden tulosten olla sopusoinnussa, Ockenström selittää. 
 
Koska aikajänne Platonista meidän aikaamme on hyvin pitkä, ideoiden huomioimista ei välttämättä pidetä peruteltuna. Matemaattisen tarkka tieto kuitenkin sitoo meidän aikamme Platonin aikaan perustellulla tavalla siten, että tieteellistä tietoa voidaan käyttää idea-ajatuksen pätevyyden selvittämiseksi nykypäivänä. Tieteet ovat kehittyneet ratkaisevasti sitten Platonin ajan, joten idea-ajatusta voidaan tulkita tiedollisesti luotettavasti. Kun erillistieteiden tuloksia yhdistetään idea-ajatuksen avulla onnistuneesti, voidaan tieteellistä maailmankuvaa syventää. 

– Idea-ajatus on tärkeä, koska se luo todellisuuspohjaa. Toinen syy ottaa idea-ajatus huomioon on ideoiden normatiivisuus ja ohjaavuus, joiden avulla voimme ymmärtää tietomme rajallisuuden. Kolmanneksi idea-ajatus on arvovapaa ja kattava periaate, joka havaitaan myös käytännössä, Ockenström kiteyttää. 

***

FM Pasi Ockenström esittää väitöskirjansa ” Platonin ideat – todellisuus informaationa” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 29.2.2020 klo 12. (Turun yliopisto, Publicum, Pub 3 -luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Sami Pihlström (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Olli Koistinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on filosofia.

Väittelijän yhteystiedot: 0505661118, pasock@utu.fi