Akatemiarahoitus tiedollisen luottamuksen tutkimiseen
Filosofian professori Juha Räikkä on saanut 480 000 euron akatemiarahoituksen uudelle tutkimushankkeelleen, jossa pohditaan luottamuksen rakentumista tietoa tuottaviin ja välittäviin instituutioihin. Esittelemme nyt alkavassa sarjassa yhteiskuntatieteilijöille myönnetyt akatemiarahoitushankkeet.
Viime vuosina tiedollisten auktoriteettien asema on muuttunut eikä asiantuntijoihin suhtauduta kuten ennen.
– Tiedollinen luottamus on luottamuksen erityismuoto. Olemme monella tavalla riippuvaisia asiantuntijoiden näkemyksistä. Ylipäänsä olemme tiedoissamme sen varassa, mitä muut tietävät. Luottaessamme tiedollisesti johonkin tahoon luotamme paitsi siihen, että se pyrkii kertomaan meille oman rehellisen kantansa, myös siihen, että se on selvillä oikeasta kannasta, Räikkä sanoo.
Yleinen näkemys on, että toisen ihmisen puheisiin on järkevää luottaa, ellei ole mitään erityistä syytä epäillä häntä.
– On kuitenkin kysyttävä, elämmekö nykyaikaisessa yhteiskunnassa sellaisissa olosuhteissa, ettei epäilyyn ole syytä. Tosiasiassa monilla asiantuntijoilla on omia intressejä ja strategisia syitä muotoilla kantansa tietyillä sisällöillä, Räikkä sanoo.
Hänen mukaansa on eri asia luottaa supermarketissa satunnaiseen vastaantulijaan, joka kertoo vihannesosaston sijainnin, kuin luottaa tieteenharjoittajaan, jonka kannan poliittinen ulottuvuus on ilmeinen. Jos luottamukseen tarvitaan erityinen peruste, sen selvittäminen on tärkeää.
– Mahdollisuutemme arvioida tiedollisten auktoriteettien kompetenssia ja hyvää tahtoa on rajallinen. Tietoa tuottavien ja välittävien instituutioiden tulisi olla rakenteeltaan sellaisia, että niiden luotettavuus olisi läpinäkyvää myös asiaan vihkiytymättömille, Räikkä sanoo.
Räikän tutkimushankkeessa keskeisinä esimerkkeinä tiedollisesta epäluottamuksesta ovat salaliittoteoriat. Ne tarjoavat varsin konkreettisen perustan tutkia sitä, miten epäluottamus rakentuu ja leviää.
– Salaliittoteoriat naurattavat monia meistä, mutta siinä vaiheessa kun usko teorioihin johtaa ihmisuhreihin – vaikkapa rokotekielteisyyden takia – nauruun ei juuri ole syytä.
Professori Räikän projektin yhtenä tavoitteena onkin pohtia salaliittoteorioita ja epäluottamuksen kylvämistä eettiseltä kannalta. Tämä johtaa myös kysymyksiin kollektiivisesta vastuusta.
>> Kymmenen uutta kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen akatemiahanketta Turun yliopistoon
EH