Asiasana: filosofia

Itsekontrollin puute nähdään usein yksilön epäonnistumisena. Valtiotieteiden maisteri Polaris Koi osoittaa väitöstutkimuksessaan, että itsekontrollissa onnistumiselle voi olla lukuisia esteitä, joista monet eivät ole yksilöstä itsestään kiinni. – Inhibitioon ja ’tahdonvoimaan’ keskittyvä keskustelu vaikeuttaa sitä, että kaikki voisivat tunnistaa itselleen soveltuvia itsekontrollin muotoja ja harjaantua niissä, Koi toteaa.  

Valtiotieteiden ja filosofian maisteri Tiia Sudenkaarne tuo suomalaisen tieteen kaanoniin uuden teoreettisen viitekehyksen, queer-bioetiikan, joka auttaa valottamaan marginaalisina pidettyjä LHBTQI+-kysymyksiä filosofisesti rikkaina ja yhteiskunnallisesti merkittävinä.

Miksi salaliittoteoriat vetävät puoleensa, mitä ne kannattajilleen antavat ja kenen etuja ne palvelevat? Muun muassa näihin kysymyksiin filosofi Juha Räikkä vastaa uutuusteoksessaan ”Salaliittoteorioiden filosofia – Temppeliherroista liskoihmisiin.” Teos on ensimmäinen kattava suomenkielinen esitys salaliittoteorioiden herättämistä filosofisista kysymyksistä.

Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan uuden blogisarjan ”Yhteiskunnasta, rakkaudella” neljäs kirjoitus on julkaistu. Lue filosofian professorin Juha Räikän ajatukset kertomisesta sekä sarjan aiemmat osat osoitteessa blogit.utu.fi/yhteiskunnasta.

Länsimaisen filosofian keskeisimpiin hahmoihin kuuluvan Immanuel Kantin filosofista järjestelmää ja erityisesti hänen toteuttamaansa ja nimeämäänsä filosofian "kopernikaanista käännettä" on  kritisoitu liian subjektikeskeiseksi. FM, VTM Matti Saarni esittää Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että nämä syytökset perustuvat Kantin filosofian heikkoon ymmärtämiseen. – Kantin filosofia päinvastoin tarjoaa toimivan – tai jopa parhaan – filosofisen perustan objektiivisuuden käsitteelle, Saarni sanoo.

Turun yliopisto oli mukana järjestämässä samalla viikolla kahta etiikkaan liittyvää tapahtumaa: Maailman bioetiikkapäivän (19.10.) aiheena oli ”Kohtaaminen ja profilointi digitalisoituvassa terveydenhuollossa” ja Conference on Technology Ethics – Tethics 2020 -konferenssissa (21.10.) puolestaan pohdittiin yleisesti teknologian ja tekoälyn etiikkaa.

Turun yliopiston filosofian oppiaine ja ravintola Uljas järjestävät iltojen pimetessä luentosarjan filosofiasta, filosofisista kysymyksistä ja päivän polttavimmista aiheista filosofisella twistillä.

Filosofian oppiaine ovat mukana eurooppalaisessa instituutioiden luottamustutkimuksessa, jossa näkökulma on käännetty uudella tavalla instituutioissa toimiviin henkilöihin. Tutkimusta johtaa Geneven yliopisto, joka on saanut hankkeelle reilun 700 000 euron rahoituksen sveitsiläiseltä tiederahoittajalta FNSNF:lta (Fonds National Suisse de la Recerche Scientifique).

Kiitos dekaani @Luikki hienosta puheesta valmistuneille! Kyllä herkistyi tuore maisteri etäyhteydenkin välityksellä!
Katariina Kulhan twitterviesti ja siihen liitetty kuva kahvikupista läppärinäyttöineen kuvaa vuonna 2020 valmistuneiden ainutlaatuista opiskelujen lopputaivalta. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan maisterien, lisensiaattien ja tohtoreiden publiikki vietettiin ensimmäistä kertaa etänä.

Kaikki yhteiskuntatieteellisen hakukohteet keräsivät ennätysmäärän hakemuksia, yhteensä 7328 hakemusta. Viime vuoteen verrattuna tiedekuntaan saapuneiden hakemusten määrä kasvoi yhteensä 1529:llä. Suurimmat määrälliset kasvajat oli poliittinen historia ja valtio-oppi 438 hakemuksen kasvulla, logopedia 417 hakemuksen kasvulla,  sosiaalitieteet 243 hakemuksen kasvulla ja psykologia 210 hakemuksen kasvulla.