Miksi salaliittoteoriat vetävät puoleensa, mitä ne kannattajilleen antavat ja kenen etuja ne palvelevat? Muun muassa näihin kysymyksiin filosofi Juha Räikkä vastaa uutuusteoksessaan ”Salaliittoteorioiden filosofia – Temppeliherroista liskoihmisiin.” Teos on ensimmäinen kattava suomenkielinen esitys salaliittoteorioiden herättämistä filosofisista kysymyksistä.
Turun yliopiston käytännöllisen filosofian professori Juha Räikkä on pitkään tutkinut salaliittoteorioita. Uutuusteoksessaan hän pohtii niiden syntymisen ja suosion syitä sekä teorioiden leviämisen vaikutuksia.
– Monissa tapauksissa teorioita kehitellään, tuetaan ja jaetaan, vaikka niihin ei uskota. Ajatus, että salaliittoteorioiden kehittelijöillä ja kannattajilla olisi mielessään teorioissa esitettyjen ja eteenpäin jaettujen väitteiden totuus, muodostaa vain yhden syyn kannattaa teoriaa. Salaliittoteorioita kehitetään ja jaetaan myös huumorin vuoksi, rahan takia, oman nahan pelastamiseksi, propagandan takia, päätöksenteon hankaloittamiseksi ja ehkä myös oikeiden salaliittojen suojaamiseksi, Räikkä kertoo.
Huhuja salaliitoista on esiintynyt aina. Britannian salaisen palvelun on sanottu olevan prinsessa Dianan kuoleman takana, Yhdysvaltain tiedustelupalvelun väitetään tienneen etukäteen WTC-iskusta ja koronarokotteisiin väitetään sisällytetyn 5G-siru. Ja keskustelun tahti tuntuu vain kiihtyvän, vaikka asia onkin monimutkainen.
– Salaliittoteorioita esittelevissä lehtikirjoituksissa sanotaan usein, että salaliittoteoriat ovat saaneet ennen näkemättömän suosion internetin myötä. Tämä pitänee osittain paikkansa, vaikka teorioiden suosion kasvua ei pidä sekoittaa niiden määrän kasvuun eikä niiden saaman näkyvyyden lisääntymiseen. Se, missä määrin teorioiden saama valtava näkyvyys on lisännyt niiden suosiota, ei ole aivan selvää. Yleensä kun joku omaksuu uuden salaliittoteorian, hän jo uskoo johonkin muuhun salaliittoteoriaan, eikä salaliittoteorioista innostuneiden määrä kasva
Räikän mukaan salaliittoteoriat ovat kuitenkin hyvin erilaisia keskenään, ja niitä levitetään monista syistä.
Salaliittoteorioiden filosofiassa Räikkä pohtii myös sitä, mikä merkitys faktatiedolla ja kriittisen ajattelun opettamisella on salaliittoteorioiden torjumisessa. Ja pitäisikö salaliittoteorioita ylipäänsä torjua?
– Historiankirjoista tiedämme, että maailmassa on tehty paljon salaliittoja. Epäilemättä niitä tehdään lisää. Salaliittoteoriat tulee erottaa tavanomaisista historiallisista ja yhteiskunnallisista selityksistä, joissa viitataan salaliittoon,
>> Räikkä Juha: Salaliittoteorioiden filosofia – Temppeliherroista liskoihmisiin. Gaudeamus 2021.