Turun yliopiston filosofian oppiaineen järjestyksestä toisesta professorista, Jalmar Edvard Salomaasta on julkaistu elämäkerta. Salomaa toimi professorina 1931–1958. Hän toimi aiemmin myös Turun Suomalaisen Yliopistoseuran kiertävien asiamiesten kärkijoukkossa 1919–1923, vuodesta 1922 alkaen Yliopistoseuran yliasiamiehenä. Salomaa kävi myös Yhdysvalloissa keräämässä rahaa uudelle yliopistolle.
Kirjan toimittaja Juha Drufva luonnehtii J.E. Salomaata yhdeksi ensimmäisistä suomalaisista filosofeista, jotka esittelivät suurelle yleisölle eri maiden filosofien ajattelua.
– Varhaisena filosofian popularisoijana hän loi filosofista suomenkielistä sanastoa, oli avoimen yliopisto-opetuksen, kansansivistystyön sekä kansalaisopistojen innokas kehittäjä ja näkyvä puolestapuhuja, Drufva sanoo.
Druvan mukaan omana aikanaan suosittu puhuja ja yleistajuisten tekstien kirjoittajana tunnettu Salomaa jäi edeltäjänsä, professori Eino Kailan ja tämän oppilaiden edustaman loogisanalyyttisen filosofian varjoon.
Teos esittelee Liedon pitkän Ankan kylästä maailmalla lähteneen tiedemiehen. Jalmar Edvard syntyi 1891 mäkitupalaisen Edvard Grönholmin ja nahkurin tyttären Vendla Stackelbergin perheeseen. Äiti kuoli lavantautiin pojan ollessa vasta puolitoistavuotias.
Työura aukeni 9-vuotiaana, kun Jalmari sai pestin kesäpaimeneksi asumattomaan, kummituksista, noidista ja susista tunnettuun Väljän korpeen. Hän karkasi isoäitinsä ja kahden tätinsä luokse Turkuun, vietti siellä talven ja nämä passittivat pojan seuraavana syksynä kotikylänsä kansakouluun.
Jalmari suoritti koulun primuksena ja sukunsa ensimmäisenä kansakoulun. Snellmanin satavuotispäivänä 1906 hän muutti sukunimensä Grönholmista Salomaaksi.
Opintie jatkui Turun Reaalilyseon vapaaoppilaana vuonna 1904, syksyllä 1910 Jalmarille avautuivat Helsingin yliopiston ovet historian laitokselle. Kiinnostus veti kuitenkin filosofiaan ja historiallisen selittämisen luonteeseen. Vuonna 1918 valmistui väitöskirja Arthur Schopenhauerin ja Eduard von Hartmannin filosofian suhteesta.
Vuonna 1931 Salomaan ura kuljetti miehen takaisin Turkuun, filosofian professoriksi Turun Yliopistoon. Virkaa hän hoiti vuoteen 1958 saakka. Filosofian professuurin ohella hän hoito kasvatustieteen ja psykologian rinnakkaisprofessuureja vuoteen 1955 saakka.
Drufva tarkastelee Paimenpojasta filosofian professoriksi – J.E. Salomaan matkassa filosofian valtakunnassa -teoksessaan muun muassa Salomaan suhdetta oman aikansa filosofisiin suuntauksiin, aatteisiin ja ideologioihin. Toimittaja pohtii myös, ovatko Salomaan filosofiset näkemykset ja kasvatusopilliset ihanteet sovellettavissa nykypäivään digitalisaation aikana?
Sivun pääkuva Turun yliopiston arkistosta. Turun Yliopiston vuosijuhla Phoenixin juhlasalissa 28. helmikuuta 1936, eturivissä vasemmalta kansleri G.Komppa, rehtori E.W.Juva sekä, professorit M.H.Palomaa ja J.E.Salomaa, toisessa rivissä vas., professorit U.Harva, T.Kallio, E.Öhmann ja Y.Väisälä. Öhmannin, takana kolmannessa rivissä prof. N.Ikola, Salomaan takana prof., H.Waris, Juvan takana ylikirjastonhoitaja Volter Kilpi.
