Tiedonhistoria on ajankohtainen tutkimusala nykyhetkessä, jossa tieto, faktat ja valeinformaatio ovat päivittäisen keskustelun kohteena. Joukko Turun yliopiston tutkijoita on nyt julkaissut kirjan, jossa esitellään tiedonhistoriaa – ja sen historiaa – ensimmäistä kertaa suomen kielellä.
Tiedonhistoria on viimeisen viidentoista vuoden aikana kehittynyt vähitellen institutionalisoituvaksi tutkimusalaksi, joka on synnyttänyt ympärilleen lukuisia tutkimuskeskuksia ja julkaisufoorumeja eri puolilla maailmaa. Turun yliopiston tutkijat ovat nyt julkaisseet teoksen, jossa esitellään ensimmäistä kertaa suomen kielellä tätä uutta tutkimusalaa.
Mikko Myllyntaustan, Annastiina Mäkilän, Johanna Skurnikin ja Veli Virmajoen toimittamassa Tiedonhistoria-teoksessa luodataan alan lähtökohtia, kehitetään keskeisiä käsitteitä ja esimerkkitapausten avulla havainnollistetaan tiedon historiallista tutkimusta. Teos haastaa meistä jokaisen pohtimaan tietoa ja tietämistä monimutkaisina sosiaalisina ilmiöinä sekä historiallisesti että nykyhetkessä.
Tietoa voidaan analysoida historiallisesti
Turun yliopistossa on jo vuodesta 2012 toiminut tieteen, tiedon ja teknologian historian tutkimusryhmä, jossa tutkijat ovat aktiivisesti seuranneet tietoa ja tietämistä koskevaa kansainvälistä keskustelua ja osallistuneet siihen omien tutkimustensa kautta. Suomenkielisen teoksen myötä nämä keskustelut ovat nyt helposti saavutettavissa myös suomalaiselle yleisölle.
Tiedonhistorian eri luvuissa yhteensä yksitoista kirjoittajaa pohtii, miten tiedonhistoriaa voidaan tutkia ja osoittaa esimerkkien avulla, miten tietoa voidaan analysoida historiallisesti ja millaisia siitä kertovat historiat voivat olla.
– Luvuissa analysoidaan esimerkiksi esineiden muuttuvia tiedollisia merkityksiä niiden siirtyessä maantieteellisestä kontekstista toiseen ja pohditaan matkakirjoittajien roolia tiedonvälittäjinä. Lisäksi käsitellään kysymystä tietämättömyydestä olennaisena osana tiedonhistoriaa: usein tietämättömyyden ja tiedon puutteiden määrittely motivoivat tiedon keruuta ja tuottamista, kirjan toimittajat kuvailevat.
Tiedonhistorioitsijoiden kiinnostuksen kohteena myös ei-tieteellinen tieto
Tiedonhistoria tutkimusalana keskittyy tiedon historialliseen tarkasteluun ja soveltaa tietoa laajana analyyttisenä käsitteenä. Tämä tarkoittaa, että tiedonhistoriassa tutkitaan tietoa ja tietämistä sekä niiden historiallista merkitystä. Analyysin kohteena on tieto laajana historiallisena ilmiönä kaikkine ulottuvuuksineen – toimijoineen, materiaalisuuksineen, paikkoineen, verkostoineen ja sisältöineen.
Keskeistä tiedonhistorian tutkimukselle on pyrkimys laajentaa tietämiseen liittyvä historiallinen tutkimus koskemaan muutakin kuin tiedettä.
– Tiedonhistorioitsijoita kiinnostavat myös muut tiedon muodot kuin tieteellinen tieto. Tutkija voi tarkastella esimerkiksi kulttuuripiirien välistä viestintää tiedonvaihtona, ympäristöongelmia koskevaa keskustelua tiedon leviämisen näkökulmasta, alkuperäiskansojen kommunikaatiota tietojärjestelmänä tai ihmisen näkemyksiä omasta sairaudestaan arkitietona. Tutkimuksissa keskeistä on miettiä myös aiemmin marginaaliin jääneiden toimijoiden, kuten lapsien merkitystä tiedon muodostajina ja välittäjinä, kirjan tekijät kertovat.
Globaalissa maailmassa tieto liikkuu ja leviää nopeasti
Tiedonhistoria on ajankohtainen tutkimusala nykyhetkessä, jossa tieto, faktat ja valeinformaatio ovat päivittäin keskustelunkohteena ja asiantuntijoita kyseenalaistetaan tiedon tuottajina ja liikuttajina. Kiinnostus tietoon ja sen liikkumiseen kytkeytyy myös oman aikamme teknologisiin muutoksiin ja tiedon digitalisoitumiseen, joiden myötä tieto välittyy globaalisti vaivattomasti ja nopeasti.
– Tutkimuksellisesti tiedonhistoria herättää tällä hetkellä runsaasti kansainvälistä keskustelua ja eri tutkijoilla on monenlaisia käsityksiä siitä, mikä tiedonhistorian keskeisin lähestymistapa tai fokus tulisi olla. Tutkimuksellisesti tiedonhistoria edustaa tutkimusalaa, joka parhaimmillaan kokoaa eri aihepiirien tutkijoita yhteen keskustelemaan tiedosta ja tietämisestä historiantutkimuksen kohteena, kirjan tekijät päättävät.
Tiedonhistoria-teoksen julkaisutilaisuus järjestetään 15.12.2023 kello 13.00 Turun yliopistossa Arcanumin aulassa (Arcanuminkuja 1, 1 krs). Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
Sinua voisi kiinnostaa myös
Uusi tutkimus valottaa ensimmäistä kertaa kulttuurihistoriallista kuvaa 1930–1950-lukujen suomalaisen vasemmistoälymystön identiteetistä (Väitös: FL Hannele Koivisto, 15.11.2024, kulttuurihistoria)
