Filosofian oppiaine ovat mukana eurooppalaisessa instituutioiden luottamustutkimuksessa, jossa näkökulma on käännetty uudella tavalla instituutioissa toimiviin henkilöihin. Tutkimusta johtaa Geneven yliopisto, joka on saanut hankkeelle reilun 700 000 euron rahoituksen sveitsiläiseltä tiederahoittajalta FNSNF:lta (Fonds National Suisse de la Recerche Scientifique).
Tieteen asema nyky-yhteiskunnassa on keskeinen. Tieteellisen toiminnan piirteitä ja niiden mahdollisia kytköksiä yhteiskuntaan, kulttuuriin ja teknologiaan ei kuitenkaan ymmärretä niin hyvin kuin tieteen keskeinen asema vaatisi. Turun yliopistossa väittelevä Veli Virmajoki selvitti väitöskirjassaan, miten tieteellisen toiminnan piirteitä voidaan ymmärtää tutkimalla tieteen historiaa. Tutkimus muotoilee uuden viitekehyksen, jonka avulla tieteen historia voidaan tehdä ymmärrettäväksi ja joka auttaa ratkomaan tieteenhistorian tutkimuksessa aiemmin esiin tulleita ongelmia.
Miten jakaa hyödykkeitä oikeudenmukaisesti, jos päättäjällä ei ole riittävästi tietoa tarvitsijoiden tai hakijoiden todellisesta tilanteesta? Useimmiten avuksi on otettu tasajako, mutta mallia on kritisoitu mielivaltaiseksi. Käytännöllisen filosofian professori Juha Räikkä osoittaa tuoreessa tutkimuksessaan, että potentiaaliset vahingot ovat oikeudenmukaisuuden kannalta vähäisimpiä suosittaessa tasajakoa.
Filosofia tutkii tieteen, yhteiskunnallisen päätöksenteon ja muun inhimillisen ajattelun ja toiminnan taustalla olevia periaatteellisia kysymyksiä. Filosofian ongelmia pyritään ratkaisemaan argumentoinnin avulla, ja argumenttien arviointi on olennainen osa filosofiaa. Turun yliopiston filosofian oppiaineen vahvuusalueita ovat filosofian historia, yhteiskuntafilosofia, mielen ja havainnon filosofia sekä käytännöllinen etiikka.