Eri asuinalueilla on tunnistettavissa olevia selkeitä eroja maahanmuuttoon liittyvissä asenteissa. Valtiotieteiden maisterin Mikko Leinon Turun eri asuinalueiden eroja luotaava väitöstutkimus osoittaa, että kielteisesti maahanmuuttoon voidaan suhtautua niin alueilla, joissa on suuri maahanmuuttajaväestö, kuin alueilla, joissa vieraskielisiä on hyvin vähän. Naapuruston näkemykset heijastuvat vahvimmin vasta omaa mielipidettään muodostamassa oleviin nuoriin.
Mikko Leino selvitti väitöskirjassa Among friends and strangers: The influence of residential context on attitudes and deliberation on immigration asuinalueen vaikutusta Turun asukkaiden maahanmuuttoasenteisiin sekä aiheesta käytävään keskusteluun.
Tutkimus paljasti turkulaisten maahanmuuttoasenteiden olevan keskimäärin lievän varautuneita.
– Maahanmuuttoasenteet vaihtelevat selvästi kaupungin eri pienalueiden välillä. Monet alueista, joilla suhtaudutaan maahanmuuttoon positiivisimmin, sijaitsevat melko lähellä toisiaan kaupungin keskustassa. Ylipäätään Turun ruutukaava-alue ja saaret erottuvat melko myönteisesti maahanmuuttajiin suhtautuvina alueina. Maahanmuuttoasenteet viilenevät siirryttäessä kauempana keskustasta sijaitseviin lähiöihin sekä kaupungin pohjoisosan haja-asutusalueille, Leino kertoo.
Naapurustovaikutukset heijastuvat vahvimmin nuoriin
Alueen asukasprofiililla on merkitystä.
– Alueilla, joissa nuoret ja korkeasti koulutetut ovat yliedustettuina, asenteet ovat sallivampia kuin alueilla, joissa asuu enemmän vanhempia ikäluokkia tai matalasti koulutettuja, Leino sanoo.
Tutkimus toi esille myös, että alueiden tunnuspiirteillä on kuitenkin vaikutusta siellä asuvien mielipiteisiin riippumatta asukkaiden yksilöllisistä ominaisuuksista.
– Monissa lähiöissä, joissa maahanmuuttajien osuus väestöstä on verrattain suuri, asenteet maahanmuuttajia kohtaan ovat yleisemmin kielteisempiä kuin myönteisiä. Toisaalta osa maahanmuuttoon kaikkein kielteisimmin suhtautuvista Turun alueista ovat etnisesti hyvin yksipuolisia; toisin sanoen niissä asuu lähes pelkästään kantaväestöön kuuluvia, Leino kertoo.
Paikallisen maahanmuuttajaväestön suhteellisen osuuden ja asenteiden välille ei tutkimuksen perusteella voida muodostaa suoraa, yksiselitteistä yhteyttä.
Alueen muiden asukkaiden mielipiteillä on merkitystä yksilön mielipiteenmuodostuksessa.
– Asuinalueiden sisäinen asenteiden samankaltaistuminen sekä lujittuminen merkitsevät sitä, että asuinalueilla on potentiaalia muodostaa eräänlaisia ”kuplia”. Niissä yhteiset kokemukset, näkemykset ja mielipiteet edelleen ruokkivat ja vahvistavat samankaltaista maailmankuvaa sekä asenteita. Tämän naapurustovaikutuksen havaittiin olevan voimakkainta nuoruusvuosina, jolloin monet näkemykset sekä maailmankatsomukset muotoutuvat.
Poliitikkojen ja median kehystykset hallitsevat maahanmuuttokeskustelua
Vaikka asuinalueella on vaikutusta yksilöiden mielipiteisiin, sillä vaikuttaa olevan vain hyvin vähän vaikutusta aiheesta käytävään keskusteluun. Ylipäätään paikalliset kokemukset, teemat tai aiheet eivät olleet olennainen osa kansalaiskeskustelua, jossa yli 200 Turun ja lähikuntien asukasta keskusteli maahanmuutosta pienryhmissä. Sen sijaan keskustelussa käsiteltiin monia kansallisia – ja jopa kansainvälisiä – aiheita, muiden muassa työperäistä maahanmuuttoa ja pakolaisuutta; kotoutumista sekä maahanmuuton taloudellisia- ja kulttuurillisia vaikutuksia vastaanottajamaan yhteiskuntaan.
– Suurin osa keskustelijoista käytti puheenvuoroissaan teemoja ja kertomuksia, jotka oli omaksuttu poliitikoilta sekä mediasta. Vaikka monet maahanmuuton konkreettiset vaikutukset koetaankin ihmisten päivittäisessä elämässä – kodeissa, naapurustoissa, koulussa tai työpaikalla – näyttää siltä, että omakohtaisilla kokemuksilla tai paikallisilla tulkinnoilla on vain hyvin vähän tilaa maahanmuuttokeskustelussa, Leino sanoo.
***
VTM Mikko Leino esittää väitöskirjansa Among friends and strangers: The influence of residential context on attitudes and deliberation on immigration julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 10.12.2021 klo 12.00 (Turun yliopisto, Educarium, Edu 3 -luentosali, Assistentinkatu 5, Turku). Yleisö voi seurata väitöstä myös etäyhteyden kautta osoitteessa https://utu.zoom.us/j/65247584805.
Vastaväittäjänä toimii professori Elina Kestilä-Kekkonen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Maija Setälä (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on valtio-oppi.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan.
Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
