Asiasana: yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden tohtoriohjelma (DPSoc)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Minuuden ymmärtäminen edellyttää monitahoista selitysmallia (Väitös: VTM Heidi Haanila, 25.3.2022, filosofia)

Eri tekijöiden välinen dynamiikka on tärkeää minuuden ymmärtämisessä. Valtiotieteiden maisteri Heidi Haanila selvitti väitöstutkimuksessaan, että minuuden kokonaisuuden ymmärtämiseksi tulee huomioida lukuisia osatekijöitä ja lisäksi näiden tekijöiden keskinäinen vuorovaikutus. Minuuden dynamiikka on merkittävä tutkimuskohde, sillä se liittyy myös psyykkiseen hyvinvointiin.

Unissa harjoitellaan erityisesti sosiaalisia tilanteita (Väitös: PsM Jarno Tuominen, 4.3.2002, psykologia)

Koemme unissa useammin sosiaalisia tilanteita kuin vastaavassa valve-elämässä. Psykologian maisteri Jarno Tuominen todensi ilmiön osana Turun yliopistoon tekemäänsä väitöstutkimusta. Hän esittää väitöskirjassaan myös teoreettisen viitekehyksen ilmiön ymmärtämiselle. Tutkimus paljasti myös, että sosiaalisia tilanteita kuvaavat unet ovat yleisiä jopa sosiaalisen eristäytyneisyyden aikana, tosin tuolloin unissa nähtiin vähemmän vieraita ihmisiä kuin normaaliolojen unissa.

Suomalaisessa asuntopolitiikassa korostetaan ihmisten valinnanvapautta (Väitös: YTM Hanna Kettunen, 17.12.2021, sosiologia)

Valtio on viime vuosikymmeninä vähentänyt asuntopoliittisia toimiaan Suomessa. Asiaa väitöstutkimuksessaan selvittäneen Hanna Kettusen mukaan Suomessa asuntopolitiikan odotetaan olevan neutraalia: valtio ei saa suosia yhdenlaista asumista muiden kustannuksella. – Tärkeänä pidetään myös sitä, että asuntopoliittiset toimet suunnataan auttamaan niitä kotitalouksia, jotka eivät pysty hankkimaan markkinaehtoista asumista, Kettunen sanoo.

Maahanmuuttoasenteet vaihtelevat selvästi Turun eri alueiden välillä (Väitös: VTM Mikko Leino, 12.10.2021, valtio-oppi)

Eri asuinalueilla on tunnistettavissa olevia selkeitä eroja maahanmuuttoon liittyvissä asenteissa. Valtiotieteiden maisterin Mikko Leinon Turun eri asuinalueiden eroja luotaava väitöstutkimus osoittaa, että kielteisesti maahanmuuttoon voidaan suhtautua niin alueilla, joissa on suuri maahanmuuttajaväestö, kuin alueilla, joissa vieraskielisiä on hyvin vähän. Naapuruston näkemykset heijastuvat vahvimmin vasta omaa mielipidettään muodostamassa oleviin nuoriin.

Itsekontrolli on saavutettavuuskysymys – ei pään sisäistä ”tahdonvoimaa” (Väitös: VTM Polaris Koi, 19.11.2021, fílosofia)

Itsekontrollin puute nähdään usein yksilön epäonnistumisena. Valtiotieteiden maisteri Polaris Koi osoittaa väitöstutkimuksessaan, että itsekontrollissa onnistumiselle voi olla lukuisia esteitä, joista monet eivät ole yksilöstä itsestään kiinni. – Inhibitioon ja ’tahdonvoimaan’ keskittyvä keskustelu vaikeuttaa sitä, että kaikki voisivat tunnistaa itselleen soveltuvia itsekontrollin muotoja ja harjaantua niissä, Koi toteaa.  

Sosiaaliturvaa on uudistettu vaiheittain (Väitös: VTM Sampo Varjonen, 12.11.2021, sosiologia)

Hyvinvointivaltioiden on katsottu muuttuvan hitaasti, ja myös suomalaista sosiaaliturvaa on enimmäkseen uudistettu vähän kerrallaan. Asiaa väitöstutkimuksessaan tarkastellut valtiotieteiden maisteri Sampo Varjonen osoitti, että poikkeuksellisissa olosuhteissa suuretkin muutokset ovat silti mahdollisia.  

 

Väitöstutkimus analysoi Yhdysvaltojen sotilasliittojen kehittymistä Aasian-Tyynenmeren alueella Kylmän sodan jälkeen (Väitös: VTM Sampo Kemppainen, 22.10.2021, valtio-oppi)

Yhdysvaltojen kanssa solmitut sotilasliitot määrittelevät sen liittolaisten turvallisuuspolitiikan eri osa-alueita laajasti niin pitkällä kuin lyhyemmälläkin aikavälillä. Valtiotieteiden maisteri Sampo Kemppainen analysoi väitöstutkimuksessaan Japanin ja Australian 1950-luvulla Yhdysvaltojen kanssa solmimien sotilasliittojen kehitystä kylmän sodan jälkeisinä vuosikymmeninä kansainvälisen järjestelmän ja erityisesti Yhdysvaltojen asemassa tapahtuneiden muutosten kautta.

Väitöstutkimus sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden filosofiasta laajentaa käsitystämme hyvästä elämästä ja ihmisyydestä (Väitös: VTM, FM Tiia Sudenkaarne, 28.8.2021, filosofia)

Valtiotieteiden ja filosofian maisteri Tiia Sudenkaarne tuo suomalaisen tieteen kaanoniin uuden teoreettisen viitekehyksen, queer-bioetiikan, joka auttaa valottamaan marginaalisina pidettyjä LHBTQI+-kysymyksiä filosofisesti rikkaina ja yhteiskunnallisesti merkittävinä.

Neuvostoliiton hajoaminen mullisti Suomen kansainvälisen aseman (Väitös: VTM Juha-Matti Ritvanen, 27.8.2021, poliittinen historia)

Neuvostoliiton luhistuminen päätti lopullisesti idän sosialistisen ja lännen kapitalistisen järjestelmän välisen kylmän sodan ajan. Se merkiksi myös Suomen ulkopolitiikan suurta käännettä. Presidentti Mauno Koiviston johtama Suomi ei ollut murrosvuosien aikana ajopuu, vaan aktiivinen toimija, joka kykeni tarttumaan äkillisesti auenneisiin tilaisuuksiin, todentaa valtiotieteiden maisteri Juha-Matti Ritvanen Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa.

Väittelijän kehittämä mindfulness-nettikurssi madaltaa toisen asteen opiskelijan ahdistuneisuutta ja lisää onnellisuutta (Väitös: PsM Oskari Lahtinen 22.1.2021, psykologia)

Psykologian maisteri Oskari Lahtisen kehittämän Tita-mindfulness-nettikurssin käyminen madalsi kurssin käyneiden opiskelijoiden ahdistuneisuutta ja lisäsi näiden onnellisuutta. Pienemmät vaikutukset havaittiin masennuksen vähenemisessä ja psykologisen elämänlaadun lisääntymisessä. Lahtinen kehitti kurssin osana Turun yliopistoon tekemäänsä väitöstutkimusta.