Neuvostoliiton luhistuminen päätti lopullisesti idän sosialistisen ja lännen kapitalistisen järjestelmän välisen kylmän sodan ajan. Se merkiksi myös Suomen ulkopolitiikan suurta käännettä. Presidentti Mauno Koiviston johtama Suomi ei ollut murrosvuosien aikana ajopuu, vaan aktiivinen toimija, joka kykeni tarttumaan äkillisesti auenneisiin tilaisuuksiin, todentaa valtiotieteiden maisteri Juha-Matti Ritvanen Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa.
Ritvasen poliittisen historian oppialaan kuuluva väitöstutkimus käsittelee Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden murrosta ja Suomen kansainvälisen aseman muutosta 1990-luvun taitteessa. Mainittuna ajanjaksona Suomen kylmän sodan ajan puolueettomuuspolitiikkaan ja Neuvostoliiton kanssa solmittuun YYA-sopimukseen pohjautunut ulkopolitiikka koki perusteellisen muutoksen.
Olemassa oleva, pitkälti aikalaistoimijoiden ja joidenkin yksittäisten historiantutkimusten luoma historiakuva, painottaa Suomen reaktiivista ja varovaista politiikkaa kylmän sodan loppuvaiheissa sekä Neuvostoliiton hajoamisprosessin aikana. Monipuoliseen alkuperäislähteistöön perustuva Ritvasen tutkimus osoittaa, että Suomen toimintaa ei voi pitää yksinomaan passiivisena, olemassa olevaan status quo -tilanteeseen ja sen ylläpitoon sitoutuneena politiikkana.
– Pikemminkin kyse oli nopeista, olosuhteiden muutoksia hyödyntäneistä päätöksistä, joilla Suomi vahvisti olennaisesti kansainvälistä asemaansa ja toimintavapauttaan. Samalla kuitenkin tuli välttää mielikuvaa, että Suomi hyödynsi Venäjän sekavaa tilannetta ja heikkoutta, koska se saattaisi kostautua myöhemmin, Ritvanen avaa tutkimustaan.
Suomen ensimmäisiä irtiottoja idänpolitiikan varovaisuuslinjalta oli Operaatio Pax. Syksyllä 1990 Suomi ilmoitti yksipuolisesti Pariisin rauhansopimuksen sotilasartiklojen ja YYA-sopimuksen Saksa-viittauksen menettäneen merkityksensä. Uudelleentulkintojen taustalla oli Saksojen yhdistymisprosessi ja suvereniteetin palautuminen.
– Neuvostoliiton taloudellinen ja yhteiskunnallinen kriisi vaati Suomea arvioimaan uudelleen idänpolitiikan perusteita ja tavoitteita. Suomi pyrki yhtäältä tukemaan Mihail Gorbatšovia ja hänen uudistuksiaan samalla kun kaikessa hiljaisuudessa rakennettiin yhteyksiä Boris Jeltsinin Venäjään, Ritvanen kertoo.
Politiikan kaksijakoisuus muistuttaa Suomen Baltian-politiikkaa, jossa presidentti Mauno Koivisto ei hyväksynyt julkista poliittista tukea Viron itsenäisyyspyrkimyksille, mutta näytti vihreää valoa käytännön tuen antamiseen. Ritvanen valottaa myös yksityiskohtaisesti Moskovan elokuun 1991 vallankaappausyritystä seurannutta vaihetta, joka huipentui presidentti Koiviston aloitteeseen YYA-sopimuksen uudistamisesta.
Ritvanen identifioi tammikuun 1992 Suomen kylmän sodan jälkeisen kansainvälisen aseman taitekohdaksi. Suomi loi suhteensa Venäjään uudelle pohjalle, johon liittyi myös kylmän sodan aikaisten toimintatapojen hylkääminen yhteydenpidossa KGB-väylää hyödyntäen itänaapurin johtoon sekä yleisesti suhtautumisessa Venäjän tiedustelupalvelun toimintaan Suomessa.
Samaan aikaan idänsuhteiden mullistuksen kanssa Suomen Eurooppa-politiikka muutti suuntaa. Turvallisuuspoliittisten syiden lisäksi taloudelliset ja identiteettipoliittiset motiivit selittävät Suomen hakeutumista Euroopan unionin jäseneksi.
***
VTM Juha-Matti Ritvanen esittää väitöskirjansa ”Mureneva kulmakivi: Suomi, Neuvostoliiton hajoaminen ja YYA-sopimuksen loppuvaiheet 1989–1992” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 27.8.2021 klo 12 Turun yliopiston Publicumissa (Pub5, Assistentinkatu 7, Turku) Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta osoittedessa https://utu.zoom.us/j/66212264879
Vastaväittäjänä toimii professori Juhana Aunesluoma (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Vesa Vares (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on poliittinen historia.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
>> Väitöskirja on julkaistu sähköisenä. Väitöskirjasta ilmestyy elo-syyskuussa Siltalan kustantamana tiedekirja Mureneva kulmakivi: Suomi, Neuvostoliiton hajoaminen ja YYA-sopimuksen loppuvaiheet 1989–1992
Sivun pääkuva: Museoviraston kuvakokoelmat
