Asiasana: poliittinen historia

Eurooppalaisen antikommunistisen liikkeen ylirajaista propagandatyötä tehtiin valtiollisten ja ei-valtiollisten tahojen yhteistyönä: Suomessa liikkeen yhteydet ja vaikutusoperaatiot ulottuivat median lisäksi turvallisuusviranomaisiin ja Mannerheimiin asti. Yhteistyö oli myös vuorovaikutteista, sillä talvisodan aikana järjestö piti Suomen asiaa esillä kansainvälisessä lehdistössä.

Turun yliopiston tutkijat ovat jälleen mukana 4.–6.10.2024 järjestettävien Turun Kirjamessujen lavaohjelmassa. Yliopiston messuohjelmassa käsitellään luovaa kirjoittamista, suomalaisen pelikulttuurin historiaa sekä urheilun ja politiikan risteyskohtia.

Karjalaisten kotinsa sodan vuoksi menettäneiden asuttaminen oli mittava kansallinen projekti, jossa ei vältytty ristiriidoilta. Erityisesti siirtoväen asuttaminen ruotsin- ja kaksikielisiin kuntiin aiheutti aikanaan paljon poliittista keskustelua. Syntyi sitkeästi elävä myytti, jonka mukaan nämä alueet vapautettiin kokonaan sodanjälkeisestä asutustoiminnasta. Nyt julkaistu VTT Olli Kleemolan ja FM Riku Kauhasen Vailla omaa paikkaa? Karjalan evakot ruotsinkielisessä Suomessa -teos kumoaa tämän myytin uusien lähteiden avulla.

Etsivä keskuspoliisi, Valtiollinen poliisi ja Suojelupoliisi ─ Suomen turvallisuuspoliisilla on ollut monia nimiä historian saatossa. Nämä kaikki eri vaiheet ovat tarkastelun alla Turun yliopiston poliittisen historian tutkijoiden kirjoittamassa Ennen ja nyt -julkaisussa.

Myös valtiollisen poliisin toiminta ja poliittisten vankien kohtelu ovat tarkastelussa Turun yliopiston tutkijoiden uutuusteoksessa.

Maalaisliittolainen poliitikko ja pääministeri Juho Emil Sunila puolusti tinkimättä suomalaista kansanvaltaa Lapuan liikettä ja muita ulkoparlamentaarisia voimia vastaan. Tuomas Rantala esittää poliittisen historian väitöskirjassaan, että Sunila oli yksi 1920- ja 1930-lukujen merkittävistä poliitikoista, jotka ratkaisivat Suomen yhteiskunnallisen ja kansanvaltaisen kehityksen suunnan.

Presidenttiehdokkaat saapuvat yksi kerrallaan esittäytymään ja haastateltaviksi Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen vaalisarjaan. Ehdokas asettuu puheenvuoronsa jälkeen eduskuntatutkimuksen keskuksen tutkijan haastateltavaksi. Myös yleisö pääsee esittämään kysymyksiä.

Suomettuminen nousee poliittisen historian professorin Vesa Vareksen uusimman, nuoren Ben Zyskowiczin elämästä kertovan kirjan keskiöön. Tutkija tunnustaa itsekin hämmästyneensä, miten valmis maailmankatsomus Zyskowiczilla oli jo 18-vuotiaana. – Hänen päiväkirjoissaan näkyi jo vuona 1973 sama peruslogiikka kuin 2000-luvulla, Vares sanoo.

Tutkijajoukon kirjoittama "Vimmaa ja voimaa – Suomen Teiniliitto ja yhteiskunta 1939–1983" avaa ensimmäistä kertaa kokonaisvaltaisesti suomalaista yhteiskuntaa muokannutta nuorisojärjestöä. Tutkimus- ja kirjahankkeen johtaja, Turun yliopiston poliittisen historian yliopisto-opettaja Ville Soimetsä toteaa, että tutkimuksen aikana tehdyt runsaat aikalaishaastattelut avaavat Teiniliiton historiaa uudella tavalla.