Valtiotieteiden tohtori Jukka Pesun toimittama podcast Uhkakuvan anatomia avaa Suomen sisäisen turvallisuuden haasteita. Keskustelukumppaneina Pesulla on sarjassaan alan johtavia tutkijoita ja käytännön toimijoita. Sarjassa lähestytään sisäisen turvallisuuden uhkakuvia myös osana kansainvälistä kontekstia.
Valtiotieteen tohtori Tapani Paavonen kuoli Turussa 11. joulukuuta 2021 vaikean sairauden uuvuttamana. Hän oli syntynyt 3.5.1951 Kiikassa. Vanhemmat olivat maanviljelijät Melka o.s. Savela ja Helge Paavonen.
Presidentti Urho Kekkosen 70-vuotisjuhlasäätiö on myöntänyt valtiotieteen tohtori Jukka Pesulle UKK-palkinnon hänen väitöskirjastaan Suomi, rauhanturvaaminen ja kylmä sota 1956–1990: Rauhanturvaaminen osana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä YK-politiikkaa.
Miten seksi ja seksuaalisuus ovat olleet läsnä työväen kokemuksissa, työväenliikkeen toiminnassa ja aatekehityksessä? Kysymyksiin vastausta on etsinyt joukko tutkijoita uudessa teoksessa Työväki ja seksi – Aatteet, normit ja kokemukset.
Valtiotieteiden maisteri Aura Sallan Euroopan integraatiota tutkiva väitöskirja Euroopan komission roolin muutoksesta eurokriisin syvimpinä vuosina 2010–2014 peilaa ajankohtaisuudellaan myös unionin myöhempiä kriisejä koskien maahanmuuttoa ja koronapandemiaa. Kaikissa kolmessa unionia koskevassa kriisissä komission keskeinen rooli on herättänyt keskustelua, samoin tutkimuksessa kehystetyt EU:n viestinnässä toistuvat teemat koskien luottamusta, valtaa ja solidaarisuutta.
Saksassa järjestetään tulevana sunnuntaina liittopäivävaalit. Niiden tulos ratkaisee myös sen, kenestä tulee maata 16 vuotta johtaneen Angela Merkelin seuraaja Saksan liittokanslerina. Millaisia ehdokkaita saksalaisille on tarjolla, ja miten valinta vaikuttaa Saksan sisäpolitiikkaan ja Euroopan unioniin. Vastaamassa Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Kimmo Elo.
Neuvostoliiton luhistuminen päätti lopullisesti idän sosialistisen ja lännen kapitalistisen järjestelmän välisen kylmän sodan ajan. Se merkiksi myös Suomen ulkopolitiikan suurta käännettä. Presidentti Mauno Koiviston johtama Suomi ei ollut murrosvuosien aikana ajopuu, vaan aktiivinen toimija, joka kykeni tarttumaan äkillisesti auenneisiin tilaisuuksiin, todentaa valtiotieteiden maisteri Juha-Matti Ritvanen Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa.
Tutkijoiden näkemykset Suomen tiestä EU-jäseneksi ja liittymisen vaikutuksista on koottu tuoreeseen teokseen Suomi 25 vuotta Euroopan unionissa. – Kirjan kautta lukijoille avautuu näkökulma muutoksiin, joita EU-jäsenyys on meille tuonut. Se antaa meille myös pohjan arvioida, mikä tulevaisuudessa on mahdollista, jopa todennäköistä, kirjan toimittaja, eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Kimmo Elo toteaa.
Suomen 25-vuotista taivalta Euroopan unionin jäsenenä on avattu kymmenistä näkökulmista tuoreessa julkaisussa. Suomi 25 vuotta Euroopan unionissa -kirjassa joukko suomalaistutkijoita avaa muun muassa sitä, miten EU on muuttanut Suomea ja miten EU itse on muuttunut Suomen jäsenyyden aikana.
Elokuisen Eurooppa-foorumin tämänvuotinen yleisteema on Informaatiovaikuttaminen ja oikeusvaltio. Neljättä kertaa järjestettävä Eurooppa-foorumi toteutetaan 25.–27. elokuuta. Tapahtuma jakautuu tieteen, talouden ja politiikan päiviin.