Asiasana: poliittinen historia

Saksan keisarillisen armeijan luutnantti Fritz Güth joutui ensimmäisessä maailmansodassa sotavangiksi Venäjälle, pakeni Suomeen ja joutui Suomen sisällissodan keskelle. Nyt hänen päiväkirjamerkinnöistään on syntynyt kirja Sotavankina Venäjällä – Suomen kautta kotiin. Teoksen toimittaneiden Olli Kleemolan ja Timo Soikkasen mukaan kirja antaa uudenlaisen näkökulman elämään Suomessa ja erityisesti Turussa vuonna 1918.

Evakkojen asuttamista ohjanneen maanhankintalain kielipykälällä on vähäinen vaikutus Lounais-Suomen rannikkoalueen maanlunastuksissa. Maanlunastustoiminta eteni pitkälti vapaaehtoisin kaupoin, mutta niitä hidasti päätös niputtaa kaikki ruotsin- ja kaksikieliset kunnat saman toimikunnan alaisiksi.

Kaikki yhteiskuntatieteellisen hakukohteet keräsivät ennätysmäärän hakemuksia, yhteensä 7328 hakemusta. Viime vuoteen verrattuna tiedekuntaan saapuneiden hakemusten määrä kasvoi yhteensä 1529:llä. Suurimmat määrälliset kasvajat oli poliittinen historia ja valtio-oppi 438 hakemuksen kasvulla, logopedia 417 hakemuksen kasvulla,  sosiaalitieteet 243 hakemuksen kasvulla ja psykologia 210 hakemuksen kasvulla.

Turun yliopiston historia on nyt tutkittu koko elinkaareltaan ja uudesta näkökulmasta. Yliopiston vuosijuhlan alla perjantaina 28.2.2020 julkaistu historiantutkimus kaivautuu vuosikertomusten taakse ja avaa yliopiston toimintaa aiempia historiikkeja perusteellisemmin. Tutkimukseen pohjaava juhlanäyttely avattiin Turun pääkirjastossa yleisölle 26.2.2020.

Maahanmuutto- ja ulkomaalaisnäkemyksiin vaikuttanut suurin muutos suomalaisessa  politiikassa viimeisen 50 vuoden aikana on ollut irrottautuminen Neuvostoliiton näkemykset huomioineesta politiikasta, Suomen kehityksen sitominen Länsi-Euroopan integraatioon ja kasvaneet maahanmuuttajamäärät. Näin toteaa valtiotieteiden maisteri Matti Välimäki Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, jossa hän tutki suomalaisten puolueiden maahanmuuttonäkemyksiä ja niiden taustalla vaikuttavien ajattelumallien kehitystä vuosina 1973–2015.

Nykyinen mediajärjestelmä muokkaa mitä ja miten ”kansan” nimissä puhutaan sekä kuinka ”kansaa” edustavia poliittisia liikkeitä arvioidaan. Näin toteaa valtiotieteiden maisteri Niko Hatakka Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, jossa hän tutki populismin logiikkaa nykyajan mediajärjestelmässä, jossa perinteinen eliittivetoinen tiedonvälitys on kietoutunut kaikkien käsissä olevaan verkkoviestintään.

Miten eurooppalaiset valtiot ovat eri aikakausina vastanneet poliittiseen kumouksellisuuteen? Teemaan pureudutaan Turun yliopistolla järjestettävässä seminaarissa 19. syyskuuta. Aiheeseen johdattavat Newcastlen yliopistopiston emeritusprofessori Bernard Porter sekä Helsingin yliopiston professori Kimmo Rentola.

Suomi ja Japani solmivat diplomaattiset suhteet 100 vuotta sitten. Sen kunniaksi Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskus sekä poliittisen historian oppiaine järjestävät kaikille avoimen yleisöluennon sekä tieteellisen seminaarin.

Turun yliopistolaiset tuovat vahvan panoksen poliittisen syksyn avajaistapahtumaan Eurooppa-foorumiin. Yliopistolaisten ohjelmaosuuksissa tuodaan esille muun muassa Afrikan mahdollisuudet, sananvapaus ja arvot. Tapahtuman aikana Turussa esiintyvät myös komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen, komissaariksi ehdolla oleva Jutta Urpilainen sekä suuri joukko europarlamentaarikkoja.

Politiikan tutkijat arvioivat muun muassa Euroopan demokratian ja puolustusyhteistyön tilaa rauhantutkimusyhdistyksen tieteellisen aikakauslehden Kosmopoliksen uudessa numerossa.