Nuoret haluavat muuttaa EU:n politiikkaa
Turun yliopiston järjestämä nuorten ehdokkaiden eurovaalipaneelissa katse oli vahvasti eteenpäin. Kun panelisteja haastettiin kertomaan mahdollisten tulevien ryhmiensä hyvä ja huonot puolet ilmastopolitiikan hoidossas, paljastui ehdokkaiden halu muutokseen.
Vasemmistoliiton Mia Haglund, keskustan Anna Sirkiä, demareiden Mikkel Näkkäläjärvi, kokoomuksen Aura Salla ja kristillisdemokraattien Elsi Ranta haluavat EU:hun nuorten äänen.
– Minä olen täällä ehdokkaana siksi, että haluan muuttaa oman ryhmäni politiikkaa, EPP-ryhmään kokoomuslaisena tähtäävä Aura Salla totesi saaden ajatukselleen vahvan tuen muilta ehdokkailta. ALDE-ryhmään tähtäävä Anna Sirkiä (kesk) totesi esimerkkinä, että oikeisto-keskustalaiset puolueilla ei ole ollut tapahtuna toimia voimakkaasti ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta nuorten edustajien piirissä suunta on jo muuttunut.
Ilmastonmuutos ja nuorten aktivoituminen sen tiimoilta oli yksi innoittaja koko paneelin järjestämiselle. Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkijan Kimmo Elon mukaan nuorten huoli yhteisestä tulevaisuudestamme on noussut yhdeksi yhteiskunnallisen keskustelun isoista teemoista.
– Ehkä enemmän kuin koskaan, kevään Euroopan parlamentin vaaleissa pitäisi rakentaa siltaa ei vain Euroopan tulevaisuuteen, vaan myös sukupolvien välille, Elo perusteli halua nostaa esille erityisesti nuoria ehdokkaita.
Erikoistutkija Kimmo Elo Eduskuntatutkimuksen keskuksesta toteutti paneelin Turun Eurooppanuorten, Turun yliopiston ylioppilaskunnan sekä politiikan opiskelijoiden ainejärjestö P-Klubin kanssa.
Paneeliin oli kutsuttu edustaja jokaisesta nykyisestä suomalaisesta parlamenttipuolueesta. Muiden edustajat ovat itse ehdolla vaaleissa, perussuomalaisten Liina Isto edusti puoluettaan nuorisojärjestön puheenjohtajana. Paneelissa olivat myös ALDE-ryhmään tähtäävä Björn Bonsdorff (r), EL-ryhmään tähtäävä Mia Haglund (vas), S&D-ryhmään tähtäävä Mikkel Näkkäläjärvi (sd), EPP-ryhmään tähtäävä Elsi Ranta (kd) sekä EGP-ryhmään tähtäävä Miikka Keränen (vihr).
Paneelissa puhetta johtanut Ylen EU-kirjeenvaihtaja Susanna Turunen tenttasi joukolta muun muassa, kuinka paljon oli Suomen EU-jäsenmaksun netto-osuus kutakin suomalaista kohden vuonna 2017. Kaikki muut asettuivat vastauksessaan noin 50 euron tuntumaan, Keränen ja Isto eivät lähteneet summaa arvuuttelemaan. Saatesanoissa kaksikko oli aivan eri linjoilla: Keräsen mukaan maksuosuus ei ainakaan ole liikaa, Iston mukaan se on.
Perussuomalaisten Liina Isto haluaisi pienentää Suomen EU-jäsenmaksun nettomaksuosuutta, RKP:n Björn Bondsdorff ja vihreiden Miikka Keränen olisivat valmiita sen nostamiseen, kun Britannian eron myötä maksutaakkaa on jaettava uudelleen.
Jokainen ehdokas pääsi vuorollaan muun muassa kertomaan, mikä EU:n arvoista on juuri hänelle tärkein. Näkkäläjärvelle se oli vapaus, Sirkiälle oikeusvaltio, Haglundille vapaus, Keräselle ihmisoikeudet, Bonsdorffille vapaus ja inhimillisyys, Istolle subsidiariteetti- eli läheisyysperiaate, Rannalle se, että jokainen ihminen on korvaamaton ja ainutlaatuinen ja Sallalle yhdenvertaisuus.
Turunen haastoi myös yleisön pohtimaan ilmastosuhtautumistaan, kuka ajaa autolla, syö lihaa tai lentää lentokoneella. Ja olisiko valmis luopumaan tuosta toimesta nyt. Kysymysparin jälkimmäiseen osioon nousi harvakseltaan käsiä.
Erja Hyytiäinen