Käsin ja sydämin –teos esittelee rintamapuhdetöitä
Olli Kleemola, Riku Kauhanen ja Aake Kinnunen avaavat uuden näkökulman puhdetöihin.
Jatkosodassa syntyneet rintamapuhdetyöt ovat monelle tuttuja ja tunnistettavia: suomalaiskodeista löytyy vieläkin alumiinisia puukontuppia, tuohisia rasioita tai tykinhylsyistä tehtyjä maljakoita. Laadukkaimmillaan sodan ajan puhdetyöt yltävät taidekäsityön tasolle.
Teoksessa valtiotieteiden tohtori Olli Kleemola tuo esille puhdetöiden pitkän historian esihistorialliselta kaudelta nykypäivään sekä tarkastelee sodanjohdon suhtautumista puhdetöihin. Arkeologian tohtoriopiskelija Riku Kauhanen kertoo teoksessa esillä olevista puhdetöitä esinetutkijan näkökulmasta, mediatutkimuksen opiskelija Aake Kinnunen valokuvasi esineet.
– Puhdetyöt kertovat sodan historiasta nimenomaan sen kokeneiden kautta. Puhdetöiden teko nähtiin ”tervehenkisenä” ajankuluna, ja se osoittautui asemasotavaiheen aikana yhdeksi tärkeimmistä joukkojen mielialaa ylläpitäneistä tekijöistä, tekijät kertovat.
Puolustusvoimat näki puhdetyöinnostuksen keinona helpottaa jatkosodan kotirintaman työvälinepulaa, ja sodanjohto päättikin ryhtyä tukemaan puhdetyöharrastusta. Aiemmin pienkäsitöitä oli tehty Suomessa lähinnä sisällissodan jälkeen sotavankileireillä. Jatkosodan rauhallisessa asemasotavaiheessa puhdetyöinnostus rintamalla kasvoi ajoittain jopa teollisuusmittoihin.
Kleemola, Olli, Kauhanen, Riku, Kinnunen, Aake: Käsin ja sydämin - Sota-ajan puhdetyöt, Karisto, 2019.